Tämä päivä otettiin ihan rennosti, tutustuttiin lähiympäristöön, että missäs sitä oikeesti ollaan.

Aamupala ihan kohtuullinen ja tilaa oli. Hotelli ei varmaankaan edes puolillaan. Sesonki jo ohi.

Pihaalue rajoittuu jokeen. muuta vilpola rakennettu rantaan ja varmaankin tuo aita ihan tarpeellinen, ettei lapset ryntää rantaan. Ei ollut mitenkään houkutteleva, kivikkoa ja jonkin verran roskiakin.

Piha-alue oli muuten ihan siistissä kunnossa.

Kuva alla, otettu hotellimme kadunpuolelta ja tuosta rantaan matkaa noin 100 metriä.

Lähdettiin kävelylle ja meren ranta kiinnosti. Oli kyllä lukenut, että vuosi aikaisemmin ollut taifuuni olisi ”vähän” runnellut rantaa, mutta enpä olisi uskonut, että tämmöistä.

Hiekkasäkkejä oli tuotu sitten heti paljon, ettei loputkin hiekat mereen menisi.

Tuota rantaa oli vissiin jo aikaisemminkin säkeillä ”paikkailtu”, lähinnä tehty mereen ikään kuin vedenalaisia aallonmurtajia.

Tuo ei nyt oikein houkutellut uimaan.

Muutama rantaravintolakin oli, mutta me palattiin huilimaan altaalle.

Oli siinä kiva loikoilla ja välillä pulahtaakin.

Altaan toisella puolella näkyy pieni osa ravintolasta, ulkopöytiä.

Itse ravintola on noista vasemmalle.

Nämä ”lepolasset” alkaa olla tiensä päässä.

Osa oli jo sen verran huonona, että ei tohdittu edes istua niissä.

Onneksemme altaalla ei todellakaan ollut ruuhkaa.

Ne vähätkin asiakkaat hävinneet päiväksi jonnekin.

Mehän ei siitä oltu pahoillamme, että ihan oma allasalue.

Ruokapaikkaakaan ei viitsitty pitkältä etsiä, vaan tyydyttiin kadunvarsi tarjontaan.

Mut tähän ei kuitankaan menty. Samanlaiset lasten muovituolit, joita jo Huessa nähtiin. Paikalliset kuitenkin tyytyväisinä asioivat, hinta oli nimittäin murto-osa kunnon ravintoloitten hinnoista. Osalla paikallisista kun ei ole omaa keittiötätä, joten eipä heillä ole vaihtoehtoa.

Meidän valinnassa oli kuitenkin ihan kunnon tuolit ja pöydät, sekä ystävällinen henkilökunta.

Ei sillä, voihan noissa jalkakäytäväravintoloissakin olla hyvä ja ystävällinen palvelu.

Edukkaasti saa vatsansa täyteen ja vieläpä maukasta on.

Vaikka pitkän kaavan mukaan syötiin, niin ei tämä nyt hirveen kalliiksi tule.

Siispä turha lähteä merta edemmäs kalaan, eli lähiravintolat saivat meistä vakiasiakkaat.

Vähän paikallista liikennekulttuuria, joka itse asiassa rauhallista, verrattuna kunnon kaupunkeihin.