Aurinkoinen, mutta tuulinen sää. Ja koska olemme lähellä Rankkia, ohutta yläpilveä on tietysti.

Kävimme saaren toisella puolella katsomassa Kurtturuusukasoja.

Tällä puolen saarta sitä on ollutkin aika paljon, kun kasat näki.

Koko tuo hiekkaranta on ”kuokittu” ja nyt kasat odottavat pois vientiä.

Kuulemma nyt pähkäilevät, että millä siirtävät nuo kontit lauttaan sen jälkeen kun ne on täyttetty noilla kasoilla. Siinäpä pulma ratkaistavaksi.

Muuten päivä menikin ”liikennettä” ihmetellessä.

Väylällä olikin tulijoita ja menijöitä.

Vaikka tässä ei olekaan mitään taulua nopeuden osoittamiseksi, lähes kaikki hiljentävät tässä kohdin.

Tämä oli meillä täällä merellä tänä suvena ylivoimaisesti lämpimin päivä.

Nyt oikeesti meikeläinenkin rupee tarkenemaan.

Vesikin alkaa toisille olemaan uintilämpöistä, 16 astetta mittasin.

Vähän ennen yhdeksää kävin ottamassa paikalla olleista kuvat.

Saapi nähdä, kuinka monta tänne jää.

Hiekkarannallekin riitti muutama venekunta, koska aika ajoin molemmat laiturit olivat täynnä. Vaihtuvuus päivällä oli kuitenkin runsaanpuoleinen. Kävivät makkaran paistossa tai moikkaamassa tuttujaan.

Muutama vene vielä vaihtui, mutta en viitsinyt enää mäelle kiivetä kuvaamaan.

Huomiseen.