Tiesimme, että tänään tuulee ja sataa. Siksipä jäimme tänne toiseksi päiväksi ja yöksi.

Lähdimme kaupungille.

Matkalla katselimme , kuinka olivat suojanneet ylimääräisiltä katselijoilta näköalan estraadeille. Täällä oli edellisellä viikonlopulla ollut jotkut festarit ja jos ymmärsin oikein, on myös tulevana.

Baja Maja rivistö lukittuna kadun varressa.

Pääesiintymislava vielä pystyssä. Ei ainakaan vielä näkynyt purkajia.

Tuosta oikaisimme vanhan kaupungin puolelle. Vähän ennen kun käännytään kirkolle, on aukio. Näköjään paikka, jossa on ammoisina aikoina kansalaiset saaneet tuta pahat tekonsa. Nyt parkkipaikkana.

Olen varmaan joka reissulla Tammisaaressa kuvannut tämän kirkon. En tehnyt poikkeusta nytkään. On se vaan niin upea sisältä.

Tammisaaren kirkko (ruots. Ekenäs kyrka) on harmaakivistä rakennettu kirkkorakennus Tammisaaressa Raaseporissa. Se rakentaminen aloitteentekijä oli Gustaf Adolf Leijonhufvud, suunnittelijasta ei ole tietoa^[1]. Kirkkoa rakennettiin vuodesta 1651 1670-luvulle asti. Nykyisen ulkoasunsa kirkko sai Charles Bassin suunnitelmien mukaan toteutussa korjauksessa vuosina 1839–1842 vuoden 1821 tulipalon takia. Kirkon tyylisuunta on uusklassismia ja siinä on 560 istumapaikkaa.

Urut olivat Kangasalan urkutehtaan ensimmäiset. Ne valmistettiin 1843 ja niissä on 24 äänikertaa. Ruotsalainen Grönlunds Orgelbyggeri entisöi urut 1992

Kävelykadulla ihmettelimme retonkikauppojen suurta määrää. Sen ymmärrän, että kesällä kun täällä on paljon mökkiläisiä ja muita kävijöitä, niin varmaankin kauppa käy. Mites sitten talvella?

Kun laskeuduimme Sigfrid Aroniuksen katua alaspäin, sen oikealla puolella, ilmeisestikin uudempaa tuotantoa oleva talo. Hienosti kunnioitettu vanhaa rakennustyyliä.

Palasimme veneelle tuoden pienet hankintamme. Pieni huilitauko ja lounaalle.

Sade oli alkanut, mutta onneksemme vielä melkein tihkusadetta. Paikka paikoin tuulen puuskat koettelivat sateenvarjojemme kestävyyttä. Tällä kertaa varjot kestivät.

Paikaksi valikoitui tällä kertaa ravintola Kripa. Torin laidalla, entisessä pankin tiloissa.

Ravintola Kripa Tammisaari tarjoa ainutlaatuisen authentis makuelämyksen Nepal ja Himalaya alueelta.

Buffapöydässä salaatteja ja kuutta eri pääruokaa. Kaikki aivan loistavia. Iso suositus tällekin paikalle.

Kun saavuimme, sali oli melkein täysi. Mutta kun olimme lopettelemassa, pystyin ottamaan kuvan ilman muita asiakkaita. Sain rajattua vasemman puoleiset pöydät, joissa oli vielä muita asiakkaita.

Hocus-Pocus jälkkäri on mangosmoothie. Ei huono, sanoisi eräs kuuluisa tuomarin virkaa tekevä julkimo.

Saniteettitilat sijaitsevat alakerrassa. Siellä on ravintolan kuiva-aine varastokin. Tuon oven kun kiinni laittaa, pysyy kuivikset varmasti tallessa. Toisaalta, onhan siinä nuo hälytyslaitteen johdot tallessa 😉

Sitten olikin museon vuoro. Aika lähellä tätä ravintolaa on Chappe. Kuinkas ollakaan, se oli tänään maanantaina kiinni. Olimme kylläkin nähneet tämän kesän näyttelyt jo kesäkuussa täällä käydessämme, mutta ei se olisi huono asia ollut nähdä ne uudestaan.

Koska olimme juuri syöneet, mutta mieli teki kuitenkin We-Boxin herkullisia leivonnaisia, päätimme ostaa ne mukaan ja nauttia ne sitten saunan jälkeen veneessä.

Saunan olimme varanneet kello 18 – 19. Kuinkas ollakaan, kun menimme saunaan, siellä olikin vielä asiakas. Makasi lauteilla pyyhkeen päällä, kun koputtelin. Ai miksikö näin hänet lauteilla. No kun ei kuullut koputuksiamme. Oli pakko mennä kertomaan, että olisi aika lopetella tuo löhöily, kun olet vähän niin kuin meidän maksamalla ajalla.

Poistuin ulos odottamaan. Nainen kurkisti hetken päästä oven raosta ja pahoitteli ajan tajunsa menettämistä, englanniksi. Pääsimme viiden minuutin päästä sisään hänen poituttua suurin osa vaatteistaan kainalossaan.

Aluksi olimme enemmän kuin vähän vihaisia, mutta ei se viiden minuutin menetys lopulta vaikuttanut meidän saunassa käyntiin mitenkään.

Nyt saunapuhtaina saimme sitten nauttia We-Boxin leivonnaiset.

Sauraavaan kertaan.