10.6. Tammio

Yö nukkuttiin kuin uppotukit. Aamu oli poutapilvinen eikä tuuli pahemmin vaivannut, varsinkin kun tuli idän ja pohjoisen puolelta.

auronko nousee tuolta suunnalta, Ketholman saari vasemmalla

Lähdettiin tekemään pieni retki kylän keskiosiin ja rantaan.

pari orvokkii

Kasvejahan täällä on paljon ja näin keväisin kaikki kukassa. Niinpä pörriäisillä on mettä ravinnoksi yllin kyllin.

tärkeä tienviitta

Tämä tienviitta ei varmaankaan paljon selittelyjä kaipaa.

Ennen kylään siirrettyä seurojentaloa, jossa voitiin sitten tapaamisia ja illanviettoja pitää, ilmeisesti tansseja pidettiin kalliolla.

Ja niitähän tälläkin saarella riittää.

Edellisellä kerrallahan me pääsimme jopa tuonne sisälle tutustumaan talon saloihin. Siellä on jopa esiintymislava, niin orkesteria kuin muita esiintymisiä varten.

seurojentalo
Seurojentalon terassi

Hyvä on tuossa terassilla jutustella.

verkko suojaamaan yläpohjaa

Jännästi verkkoa on laitettu suojaamaan yläpohjaa. Nyt eivät linnut pääse tuonne pesimään eikä hakemaan pesiinsä tarvikkeita.

Tinteillähän on tapana hakea pehmikettä vintiltä, eristeistä.

Vanha koulu

Seurojentalon läheisyydessä on vanha koulu. Siinäkin olemme päässeet käymään.

mikä kukka?

Omistaja päästi meidät tutustumaan näihin molempiin kohteisiin. Nyt ei näkynyt pihapiirissä ketään, joten jäi sisätilat näkemättä tällä kertaa.

Tuossa vieressä oli sellaisia kukkia, joita kumpakaan meistä ei tunnistanut.

Kylän keskiosaa, jossa koulukin sijaitsee

Koululta lähdettiin yhtä tietä pitkin metsään, ajatuksena, että koukkaa takaisin rantaan.

paikallinen metsätie

Tuli kuitenkin sen verran kosteaa vastaan, että takaisin käännyttiin. Jäi näkemättä, oliko oletukseni oikea.

ryteikköinen metsä

Sitten olikin vuorossa rannan ilmettelyä.

Lännen suuntaan

Matkalla oli vanha, jo yli 150-vuotias talo julkisivuremontissa. Panelit olivat kuulemma jo 110 vuotisia, ja koska ne on käsitelty hylkeen rasvalla, maalia ei tahdo saada pysymään.

150 vuotias saa uuden paneloinnin

Kalliolle kun perustukset tekee, ne kestää. Ei ole talon runko muuttanut muotoaan vähääkään.

Kylän tapaan aita on pultattu kallioon, ja siten jättää tien merkin, jossa me turistitkin osaamme kulkea. Muutenhan täällä helposti outo ihminen joko vahingossa menee pihoihin tai sitten liian uteliaisuuden vetämänä, vedoten merkintöjen puutteeseen.

kuinkahan vanhoja mahtavat olla?

Tällaisia vanhoja varastoja ja miks ei veneitäkin, on mielestäni enää nähtävillä täällä saaristossa. Eihän niitä vanhoja heinälatojakaan enää tahdo missään nähdä.

Isonvihan aikaiset tonttijakomerkit

Tuollaisia pikkureikiä on tuolla rantakalliossa paljon, joten oletimme niiden olevan rajamerkkejä. Käsittääkseni jokaisella talolla pitää olla rantaoikeus, jotka silloin isovihan aikaan siihen kallioon hakattiin. Eipähän pääse kukaan muuttamaan rajapyykkiä.

tuosss vaiheessa oltiin vielä ihan yksin

Eipä ollut vierasvenelaiturilla tungosta, vielä.

monestikohan laiturin kannen lankut on pitänyt vaihtaa?

Monen moisia laituriviritelmiä on tässäkin saaressa. Siinä on saanut kiven jos toisenkin pyöritellä veneen alta laiturin alle.

Madan kävi istumaan ja samalla sattui tulemaan paikallinen nainen koiransa kanssa, joka kipitti suoraan Madamen syliin. Ei ujostellut yhtään.

Madan sai kaverin

Mutta kun emäntä jatkoikin matkaa, ei jäänyt buudeli Madamelle, vaan hyppäsi emäntänsä perään.

lähti kuitenkin emäntänsä perään

Kaikki kiva loppuu aikanaan, vai miten se oli.

rysän renkaita

Nämä vanhat rakennuket ja veneet kiehtovat suunnattomasti minua. En vaan malta olla ottamatta kuvia niistä.

Tuolla länsipään lopppupuolella muutama iso talo.

on perustuksissa kivee

Kiviä on kohtuudella kasattu perustuksiin.

Pysyypä talo ryhdissään paremmin.

Iltalenkille lähdettiin kokeilemaan itäpuolta saaresta.

itäpuolella saarta

Saaren koilliskulmassa olevaan Ketholman saareen menee pieni silta, joten sinne. Ei pitkälle päästy, kun alkoi tuntua kuin olisimme pihoihin jouduttu, joten käännyttiin takaisin.

Sieltä suunnattiin saaren keskiosiin päin.

keskellä saarta kallioaukea

Olipa hieno, puhdas kallio keskemmällä saarta. Tuossa ois tanssit voinut pitää. Ei vaan sattunut soittopeliä mukaan.

oli tullut muitakin

Tuo purkkari tuli jo iltapäivällä, meidän tehdessä ruokaa, mutta muut myöhemmin. Fiskari jäi vielä yöksi tuohon yhteysvenelaituriin, mutta tuo pienempi lähti pois, eli käväisi pikaisesti vain.

Meitä jäi siis kolme.

tyyntä on

Jos tästä maisema paranoo, se on pilalla.

ei ihan peili

Aika harvoin näin ulkosaaristossa on näin tyyntä.

Eikä ilta-auringossakaan valittamista.

no ni, se on ilta nyt

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.