Ei tainnut meillä sitä huumaa olla, mutta paikallisilla oli.

Aamulla sateli, joten päätimme jäädä lähistölle ja tutkailla paikallisten kauppojen tarjontaa. Ja niissä kaupoissa se huuma oli. Black frayday jatkui myös näin lauantainakin, joten kaupat antoivat huimiakin alennuksia. Ja kansahan hullaantui, tai ainakin sivullisin silmin näytti siltä.

Sattumoisin osuttiin tämmöiselle aukiolle. Sinällään aukiossa ei mitään ihmeellistä, mutta sen viereen oli rakennettu kaksikin kirkkoa.

Eikö nyt yksi olisi riittänyt?

Niin, ja aukiolla tietty iso pallo, joka varmaankin täynnä led- valoja, Joulua illan pimeyteen. Onko nyt niin, kun ei lunta, niin laitetataan joka puolelle valoja, että päästään ” tunnelmaan”?

Tässä Loreto-kirkossa oli jännästi seinillä sekä patsaita että maalauksia. Maalaukset olivat niin taitavasti tehtyjä, että ansi näkemältä näytti nekin patsailta.

Näissä kirkoissa ei ollut tietoakaan Black fraidaystä, joten saatoimme melkeenpä itseksemme ihailla upeita kirkkoja.

Vasemmassa kuvassa käy aika hyvin selville tämän kaupungin mäkisyys.

Matkalla alaspäin, käytiin vielä yhdessä kirkossa, jossa sattui olemaan menossa, tai juuri alkoi, joku perhejuhla. Ei selvinnyt kielimuurin takia, mistä oli kyse ja kun puolen tunnin seuraamisenkaan jälkeen ei päästy kärryille, lähdettii pois.

Rosion aukiolta otettu kuva linnan mäelle päin.

Suurin osa alueen taloista on jo restauroitu tai täysin uudelleen rakennettu, jättäen julkisivun alkuperäisen näköiseksi.

Nämä talot ovat oikaestaan kaikki rakennettu 1755 jälkeisen tuhon, maanjäristyksen jälkeen. Ja nyt vielä viimeisiä uudistetaan, siksi huputettuja taloja siellä täällä. Ja tässän käynyt samoin kuin muissakin ” turistikaupungeissa”, tavallisilla ihmisillä ei ole enää varaa asua täällä. Kuulemma neliöhinnat remonttien jälkeen 10 000 euroa neliöltä.

Tuon aukin vieressä on Mercado da Baixa, joka oli vähän pienempi versio, missä aikaisemmin alku viikolla käytiin. Ja täällä oli enemmän paikallisia.

Ostettiin paikallisia herkku, rasvaisia makkaroita, kuivattua kinkkua ja Madamelle sangriaa.

Leipää saatii koko komppanjalle, paitsi että meiltä puuttui se komppanja.

Täälä oli paljon leppoisampi tunnelma, kuin siellä isossa Mercado da Ribeira’ssa.

Sitten oliki pienen huilin vuoro kämpillä.

Jalkamme tarvitsevat pientä palautumista, ollaanhan kävelty tähän mennessä täällä jo karvan yli 30 km.

Päivällä oltiin bongattu yksi pizzeria ja niinpä suunnistimme siinne. No, olis voinut jättää kyllä väliinkin.

Elkupalat jätettiin väliin, kun aaleltiin ” lättyjen” riittävän.

Pyydettiin valkosipulilla, mutta olivat turhaan säästelleet siinä, ei paljon maistunut. Muutenkin näistä puuttui ”potku”, ei oikeen maistunut miltään.

Kun näin naapuripöydän jälkkärit, otettiin samanlaiset puddingit. Ne oli hyvät.

Niin, ja saihan täältä meikeläisen oluttakin, joka oikeesti oli hyvää.

Madam maistoi ja totesi sen olevan parempaa kuin hänen laagerinsa.

Kävelykadun läpi oli mentävä päästäksemme hotellille.