Aamulla museoon ja sitten koilliseen, Granskär to 27.7.

Maarianhaminassa on Ahvenanmaan kulttuurihistoriallinen museo ja se avautui klo 10:00. Menimme sinne heti sen avauduttua, joten vältyttiin pahemmilta ruuhkilta. https://www.museum.ax/vara-museer-och-sevardheter/alands-kulturhistoriska-museum

Alkuun saatiinkin olla ihan kahdestaan 😉

Kuvassa Maarianhaminan kansallispuvut.

Jälleen kerran mielenkiintoinen kohde.

Pahoina pula-aikoina ja nälkävuosina saarelaiset pärjäsivät paremmin mantereella asuviin verrattuna. Täällä oli hylkeitä, kalaa ja lintuja.

Hylkeistä saatiin nahkojen ja lihan lisäksi öljyä, jota tehtiin traanista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Traani

Se, miten traanista saatiin öljyä ennen vanhaan, oli minulle aivan uutta. Koska muinoin ei ollut kattiloita, nuotiossa lämmitettiin kiviä. Kun kivet olivat kuumia, ladottiin ne traanikerronsen päälle kalliolla. Lämmittyään traanista erottui öljy, joka valui kalliota pitkin etukäteen katsottuun koloon. Siitä sitten otettiin öljy talteen.

Kun kiviä oli tarpeeksi monta kertaa lämmitetty, ne halkeilivat. Palasiksi menneet kivet siirrettiin syrjään ja korvattiin uusilla.

Niinpä joissain saarissa saattaa vieläkin olla kasoissa näitä kiven palasia. Hylkeenöljy oli hyvää kauppatavaraa.

Sitä vietiin lähistön suuriin kaupunkeihin, Turkuun, Tukholmaan ja Tallinnaan asti. Tilalle saatiin viljaa ja muita hyödykkeitä.

Nahoista tehtiin kenkiä, tossuja ja käsineitä muiden vaatteiden ohella.

Kaippa he niitäkin myivät vai myivätkö kokonaisia nahkoja. Varmaan molempia.

Vanhasta kartasta oli tehty iso suurennos seinälle. Kartta on vuodelta 1789. Käsittämättömän tarkka. Millä ihmeen ilveellä sen aikaiset ihmiset ovat pystyneet noin tarkan kartan piirtämään sen aikaisella tekniikalla? Saariin oli tehty merkkejä, joilla viestitettiin, mitä saarella on.

Oli myös pienoismalli Bogskärin majakasta.https://www.ostersjon.fi/fi-FI/Vapaaajan_vietto/Nahtavaa_merella/Majakat/Bogskarin_majakka_Ahvenanmaa

Tässä majakassa miehet joutuivat asumaan, jota tämä pienoismalli hyvin kuvaa. Linkistä saa majakan historiasta lisää tietoa.

Museossa oli paljon muutakin mielenkiintoista. Poimin vain omasta mielestäni parhaat tähän juttuun.

Ettei ihan kultturiähkyyn olisi tuupertunut, päätettiin nauttia myös toisenlaisesta paikallisesta herkusta. Ahvenanmaan pannukakku.

Tämä mannasuurimoilla tai riisipuurolla höystetty pannari on loistava. Tässä oli riisipuuroa. Jos on meidän kotimainen pannari hyvää, niin tämä on vielä parempaa. Maarianhaminassa ei voi käydä syömättä vähintään kerran tätä herkkua.

Kaupan kautta veneelle ja seuraavaan kohteeseen.

Lumparnaa pitkin sivumyötäistä oli hyvä ajella. Kohteemme, Granskär, sijaitsee Lumparnan ja Bergö saaren itäpuolella. Olemme olleet täällä aikaisemmin pari vuotta takaperin. https://merellajamuuallakin.com/2021/08/01/30-7-1-8-lahto-maarianhaminasta-ja-kohde-granskar/

Osan matkasta menimme kaapelinjaa pitkin, missä oli vettä alimmilaan kuutisen metriä.

Siellä olikin yksi purkkari redillä, mutta osa miehistöstä saaressa käymässä kumiveneellään. Tulivat auttamaan meitä rantautumisessa. Kiitos siitä heille.

Sama kaatunut mänty paikoillaan. Ja kasvaa edelleen.