22-23.7. Lähdettiin kuitenkin Kökariin

Heräsin jostain syystä jo seitsemältä ja tuulesta ei tietoakaan. Mutta, pahus kun olemme ”pussissa”, joten ei toiveitakaan päästä pois. Tiirailin merisääpalvelusta tuuliennusteita, ja näytti vähän siltä, että olisi toinen pienoinen tuulirako siinä yhden jälkeen, joten rohkaisimme mielemme ja päätettiin lähteä silloin.

Viereinen, se isompi vasemmalta, lähti onneksemme vähän ennen puolta päivää, ja kun vielä oikean puoleinen kippari jeesasi meitä, oli helppo tehdä lähtö.

sinne jäi Bodö

Olin tehnyt reittisuunnitelman niin, että ajamme Aspön kautta, jolloin näemme, onko siellä tilaa, jos alkaa aallokko hirvittää ja täytyy palata takaisin.

No, ei ollut tilaa, joten eipä ollut muuta mahdollisuutta, kuin jatkaa vain matkaa, vaikka jonkun verran oli pikkaisen liian isoa aaltoa, joka tuli lounaan suunnalta, eli melkeinpä vastaista. Ei tämmöinen mitään miellyttävää matkantekoa ole. Onneksi ei ole useasti tarvinnut näissä keleissä mennä. Eikä nytkään ihan pakko olisi ollut, mutta kun huomiselle luvattiin oikeesti kovaa tuulta, niin olisimme olleet Bodössä jumissa ainakin kaksi seuraavaa yötä lisää.

punainen viiva suurinpiirtein kulkemamme reitti

Vauhti piti Aspön jälkeen alentaa ensin 9 solmuun ja sitten vielä aika ajoin 7 solmuun. Välillä vesi löi melkein yli veneen. Tulipahan kansi pestyä.

Tuohon kartan vasemman reunan loppumisen jälkeen ajettiinkin sitten normimatkavauhtia, 23-24 solmua.

Ei ollut liikennettä paljon koko matkalla. Vastaan tuli yksi isompi alus, olikohan ollut joku chartervene?

meidän paikka alueella
pääpaikalla ollaan

Olimme Karbyssä vasta neljältä ja satama alkoi jo olla aika täysi. Meidät ohjattiin sanoisinko ”pihan perälle”.

Erittäin avuliaat nuoret miehet opastivat viitoilemalla paikan ja auttoivat kiinnittymisessä. Ankkurin sai ihan itse pudottaa, tai siis painaa nappia, että putosi.

Eipä mennyt kauankaan, kun viereemme tuli meidän ollessamme maksamassa, yksi viereemme ja hetken päästä tuli takaisin saavattuamme neljä lisää.

Alkoi olla säpinää laiturin päässä.

Nyt alkoi taas olla Sarza puristuksissa, mutta mehän on alettu jo tuttua tähän 😉

vasemmalle tullut lisää veneitä

Jos ollaan me puristuksissa, ei sentään tarvinnut keskelle kaislikkoa mennä 🙂

kaislikossa suhisee, vai suhiseeko

Mutta ihan hatunnoston arvoinen suoritus, näiltä nuorilta, jotka ohjaavat veneitä tänne.

Kenellekkään ei sanota, ettei mahdu. Voit vaan saada ”vähän” erilaisemman paikan, mihin olet tuttunut, mutta paikan kuitenkin.

ei tuuli heiluta kun kaislat on tukemassa

Yö nukuttiin ilman suurempia tönimisiä. Aamu valkeni aurinkoisena mutta viileänä.

Käytiin kaupassa täydentämässä vähän varastoja. Saattaa olla, että seuraava kauppa on vasta Maarianhaminassa.

Lounaalla käytiin hotellin ravintolassa, joka oli ihan kelpo. Varsinkin minun kala, siika, oli erinomaista.

Sitten pienen huilin jälkeen saunaan, joka tulikin aika täyteen. Löylyt olivat pehmeän hyvät. Onneksi olin jo lopettelemassa, kun enempi ukkoja alkoi lappaa paikalle. Kuuma vesi loppui suihkusta, mutta saipahan läksiäiseksi kunnon virkistyksen.

Ilta menikin editoidessa ja sataman touhuja katsellessa.

veneitä, veneitä satamassa

Seuraavaan kertaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.