Monen vuoden odotuksen jälkeen, siis Sannan odotuksen, saatiin sovittua yhteinen aika lähteä yhdessä merelle. Valitettavasti Kalle ei päässyt mukaan työkiireiden vuoksi. Ne lukijat, jotka eivät tiedä sukulaisuussuhteitani, niin heille tiedoksi: Sanna on siskoni tytär.

Tavattiin satamassa yhdeltätoista ja sen ihmeemmin viivyttelemättä, lähdettiin merelle.

Tulomatkalla kävimme ensin tarkistamassa, josko päästäisiin rantautumaan Kapareniin, mutta oli ihan täysi, ainakin niiltä osin, mihin Sarzalla olisi voinut rantautua. Siispä jatkettiin matkaa plan B.hin, joka oli Bylandet. Eipä lykästänyt sinnekään. Meitä ennen, juuri ja juuri, kerkesi yksi vene parkkeerata siihen ainoaan kunnolliseen paikkaan, jossa Sarzza on tässä saaressa tottunut olemaan, pohjoislahdukassa.

Siispä plän C.

Tuttu, turvallinen Stora Svartö Kirkkonummella, Lähteelän meren puolella.

Yksi vene oli, mutta he lähtivät saman tein pois, kun saavuimme.

Koko saari siis meidän, jes.

Tehtiin pieni tutustumisretki ihan läheiseen maastoon, jotta Sanna saisi edes pienen käsityksen, mihin olemme hänet tuoneet.

Ja olihan tämän tarkoitus myöskin semmoinen ruokahaluan herättelevä juttu.

Maistuu näet vaikka pienet kivetkin hyvälle, kun joutuu vähän odottelemaan ruokaa….

Tuuli kävi välillä aika navakastikin, ennusteiden mukaan sellaiset 8-10 m/s, lounaan puolelta. Meriveden ollessa vielä aika kylmää, sai se viiman tuntumaan myös viileältä, vaikka muuten olisikin ollut aika lämmin päivä puolipilvisyydestä taivaasta huolimatta.

Ruuan tein veneessä, grillissä, lohta ja juureksia. Pienen huilin jälkeen tehtiin vielä Sannan kanssa pikku lenkki, Madamen jäädessä sulattelemaan ruokaansa veneeseen.

Päivä meni rattoisasti rupatellessa (varmaankin minä eniten äänessä) ja kahvittelun ja teen sekä pienen makeapalan jälkeen lähdimme kotio kohti puoli kahdeksan maissa.

Puutarhaväylää pitkin Sannan ihastellessa maisemia kotisatamaan turvallisesti.

Toivottavasti päästään joskus tekemään reissu uudestaan niin, että Kallekin kerkeisi mukaan.

Seuraavaan kertaan.