Aamulla satama alkoi tyhjentyä veneiden suunnatessa kohti uusia saaria ja satamia. Me kävimme kaupassa hankkimassa pientä lisää jääkaappiin. Nyt oli hyvä lähteä kun olimme saaneet akut ladattua itsemme saunassa puhtaiksi.

Taas on kelit kohillaan kun siirrymme toiseen paikkaan. Tässä kohta juuri ennen kuin alkaa väylä kohti länttä, esim Jurmoa ja Utötä.

Vähän ennen tuota kohtaa oli liikennettäkin sen verran, että en tohtinut kuvausvälinettä penkoa esiin. Sai puikkelehtia oikeasti. Siksipä me käännyimmekin pohjoiseen. Eikä tietenkään väylää pitkin vaan taas seuraten pienen matkaa kaapelilinjaa.

Olin valinnut kohteeksi Små Kalskärenin. Tämä on partioilasten karttoihin merkitty kohde, jotka hyviksi olemme havainneet. Saari sijaitsee Högsåran ja Tunnhamnin puolessa välissä. Ei ole ruuhkia kun ei ole palveluita eikä laituria ;-). Eikä ole satamamaksuakaan, joten ihan ilmainen on paikka 😉

Kuten aikaisemmin joskus olen todennut, että kun poistuu mailin pari väyliltä, ei ole ketään. Edes lomien parhaana aikana heinäkuussa.

Sarzan perän puoleisen saaren korkeimmalla kohdalla on jättihirvi makuulla 😉 Pieni mielikuvitus ei ole pahitteiksi tätä kuvaa kun katsoo 😉

Meinattiin kiertää saari, mutta matkalla ”törmäsimme” melkein läpäisemättömään kohtaan. Ei viitsi tieten tahtoen punkkeja hommata. Tuolla kaislikon perällä oli melkoinen heinikko ja ryteikkö. Varmaankin aikoinaan olleet kaksi eri saarta, ehkäpä 500 vuotta sitten.

Olen jos ennenkin ottanut häyhenestä kuvan. Nytkin oli ”pakko” ottaa. Kuva rajattu. Kaukaa otettu.

Olin menossa katsomaan korkeammalle paikalle, josko olisi korkea aika aloitta auringon laskusta kuvaaminen. Joutsen perhe oli huilimassa alempana ja pelästyivät tuloani. Uintihommiksi meni.

Sitten olikin vuoro hakea Mavic ja kaikennäköistä tuli otettua. Kyllä Saaristomeri on upea.

Näitä tuli otettua kymmenittäin. Nyt olikin vaikeuksia valita tänne muutama niistä.

Hävis horisonttiin.

Tein pienen videonkin katsottavaksi.

Seuraavaan kertaan.