23.7. Tuulet jatkuvat ja me Kökarissa

Osa veneilijöistä teki lähtöä huolimatta navakasta tuulesta, mutta ilmeisesti lähtivätkin itään päin, jolloin myötätuulessa saavat mennä.

lähtijöitä

Kuvassa hämärästi näkee, kuinka yksi meidän viereltä lähtenyt ajaa kohti itää jo aika kaukana.

Jos länteen lähtee, pitää ylittää Kökarsfjärden ja tällä tuulella aika kuoppainen olisi.

Aaltopoijujen mukaan ehkäpä 1.5 metristä puskisi vastaista, ja parin tunnin päästä kasvavat parimetrisiksi.

Me olemme täällä satamassa täysin tietämättömiä todellisuudesta tuolla ulapalla, emmekä oikeestaan sillä tiedolla nyt mitään tekisikään, koska kävin maksamassa yhden yön lisää. Tuulkoon, peijuuni.

suppilautailijat

Nuorehko pariskunta lähti tästä meidän vierestä suppilaudoilla meloskelemaan ja satuin puoli vahingissa saamaan heistä kuvan.

Nyt sitten odottelemme kello yhteen, jos saisimme vuokrattua pyörät ja niillä sitten huristelisimme saaren luoteiskulmalla sijaitsevalla kirkolle.

Saimme kuin saimmekin pyörät vartin yli yksi ja niillä ajoimme luoteiskärkeen saarta, missä kirkko sijaitsee. Itseasiassa on eri saari, Hamnö.

kirkko

Lainaus: Kökarin Pyhän Annan kirkko on pääosin harmaakivestä tehty torniton pitkäkirkko Kökarissa Ahvenanmaan saaristossa. Nykyinen kirkko on tiettävästi Kökarin kolmas. Se rakennettiin vanhan luostarikirkon raunioille hyödyntäen jo olemassa olleita peruskiviä. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1769 Antti Piimäsen johdolla.

Kirkossa on istumapaikkoja 250 hengelle.

Aika erikoista tässä on se, että paikalla ollut fransiskaaniluostari joka oli rakennettu jo 1300-luvulla. Se oli kolmas luostari Suomessa.

Nämä katossa olevat laivat kääntyvät vuodenaikojen mukaan, Kesällä lounaaseen ja talvella luoteeseen.

Syy moiseen ei johdu siitä, että nämä ovat vallitsevia tuulia noina vuodenaikoina vaan manillaköysistä, joilla laivat roikkuvat katosta.

Talvella köysi kiristyy ja kesällä löystyy, joka kääntää laivoja.

sisäkuva

Mielestäni yksi kauneimmista kirkoista sisältä.

Hillitty värimaailma antaa todellisen rauhan tunteen.

urut

Pneumaattiset kuusiäänikertaiset ja kaksisormioiset urut on rakentanut Jens Zachariassen vuonna 1911.

Ja jotta rauha säilysi, on papille laitettu saarnastuolin eteen tiimalaseja, ettei innostu liian pitkiä saarnoja pitämään.

tiimalasit tarkkailevat ajan kulkua

En ainakaan muista nähneeni vastaavia aikaisemmin missään.

Ilmeisesti kalastajat ja merimiehet olivat tarkkoja ajankäytössään ; – )

kellotorni

Tuossa kellotornissa on myöskin linjaloisto, joka on asennettu 1960.

Ainahan siinä perimätiedon mukaan joku valo on merenkulijoille ollut.

raunioita

Luostarin raunioiden päälle on rakennettu pieni pyhättö, jonka sisälle on myös taltioitu kaivauksista löydettyjä esineitä tai niiden osia.

pieni alttari

Historiaa pystytty hyvin kartoittamaan näillä löydöksillä.

menneisyys arkistoituna

Ei oltu Espoossa vielä tuolloin nähtykään posliiniastioita ja muita ylellisyystavaroita. Kenties Turussa oli. Helsinkihän oli tuolloin pahainen kalastajakylä.

Onneksi jotkut ovat nähneet vaivaa säilyttääkseen tuleville sukupolville alueen historiasta kertovaa materiaalia.

Muutoinhan kaikki olisi hävinnyt vuosien saatossa maan uumeniin.

hyvin näkyy raunioiden jäännöksiä ja koko kirkkoalue

Aluetta parannetaan kovasti. Tehty jopa kalliolle, näköalapaikalle upea silta, jota pitkin pääsee vaikka pyörätuolilla. Työ oli pikkaisen kesken, mutta vimosen päälle jo nyt.

paanukatto

Kaikkien kolmen rakennuksen katot ovat paanukattoja.

Ainakin kuvissani näyttäisivät olevan hyvässä kunnossa ja punamullalla kyllästettyjä.

Täällä ei nähtävästi tervaa käytetty katon suojauksessa, kuten muualla olen vastaavat katot nähnyt suojattavan.

yksi vene liikenteessä

Tuuli tuiversi aika voimakkaasti, mutta yllättävän hyvin pysyi Mavic paikoillaan. Pahimmoillaan puuskissa tuulta oli 15 m/s ja muuten 12 m/s.

ei ole kuin yksi purje ylhäällä. Aika hyvin pystyy Sonylla zoomaamaan, kun vertaa tuota viereistä kuvaa, missä samainen purkkari hetkeä aikaisemmin oli.

Tais olla purkkarillekin riittävä tuuli, kun pelkällä reivatulla fokalla tai genualla ajoi.

Veneen asennosta voi päätellä, minkä kokoiset aallot tuon kokoista venettä monttuun ajaa.

Kirkon länsipuolella oli lampaita. Ja niitä oli pitkin tienvartta, ja paljon.

Lepät olivat ilmeisesti saaneet kovastikin lannoitetta näiltä nelijalkaisilta, koska kookkaita olivat.

Takaisin päin ajaessamme ja tullessamme Hamnö sundin kohdille, ihmettelin isoja hanhen näköisiä lintuja. Pyörä pysähdyksiin ja repusta kaivoin Sonyn, jolla sainkin muutaman aika hyvän kuvan.

merihanhet
suurennos

Vasta veneelle päästyämme selvisi lintukirjasta, että ovat merihanhia.

Tällaistakaan lintua en ollut nähnyt, en edes amerikkalaisessa elokuvassa.

Kirjan mukaan pesiviä on Suomessa 800-1000 yksilöä, mutta ovat kuulemma nykyisin yleistyneet jonkin verran. Jopa Porkkalan ulkosaarilla näitä on nähty.

Ja minä kun harvinaisuuden luulin bonganneeni.

Kyllä oli taas antoisa päivä.

Huomiseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.