Aamulla satoi, niin kuin oli satanat melkein koko yön.

Tällä kertaa vene ei ollut irronnut. Puut olivat pysyneet paikoillaan ja meidän liinat niissä.

Odottelimme sään selkenemistä, joka sitten tapahtuikin vähän puolen päivän jälkeen.

Soitin Maarianhaminan itäsatamaan, kysyen tilannetta satamassa. Sain vähän hymähtävän vastauksen, että juu, tilaa on. Se hymähdyksen syy selvisi, kun saavuttiin satamaan.

Emme ole koskaan nähneet näin tyhjillään tätä satamaa. Ollaan kuitenkin viitenä kesänä täällä käyty ja suurin piirtein samoihin aikoihin.

Netistä yritin tutkailla tilannetta täältä, mutta sivut olivat päivitetty 2019. Varaustilanne kertoi, että etukäteisvaraukseen tarkoitetut paikat kaikki loppuun myytyjä. Totuus on, että siinä laiturissa on noin 50 vapaata paikkaa, nyt illalla vielä.

Meidän laiturissakin kolmasosa vapaana.

Eikä löytynyt edes nettikameraa, joita alkaa olemaan melkeinpä kaikilla isommilla satamilla. Mitähän vanhakantaisia jääriä tätä hoitaa, kun eivät ymmärrä, että nykyaikana pitää nettijutut hoitaa kunnolla?

Ajaa huristimme suorilta tänne ja näimme matkan Viikkarin ja Siljalinen laivat, molemma ilmeisesti tulossa länsisatamaan. Isolla selällä olivat jo mainingit laantuneet, joten niistäkään ei ollut haittaa.

Perillä oltiin kahden maissa. Satamamaksu, 32.- € ja veneelle suunnittelemaan päivän ohjelmaa.

Pikku välipala ja huili ja sitten me lähdimme kaupungilla käymään.

Kyllä oli kaduillakin hiljaista.

Tämä korona rokottaa nyt todella tätä kaupunkia.

Vähän käytiin joissakin kaupoissa, mutta nyt ei tarttunut muualta kuin ruokakaupasta mitään.

Takaisin veneelle ja saunaan.

Alkuun sain ihan itekseni olla, mutta sitten toisten löylyjen jälkeen alkoi lappaa miehiä sisään.

Madam sai itekseen olla koko saunomisensa ajan.

Vatsa alkoi huomautella täytteen puutoksesta, joten ihan lähelle pizzalle. Olemme ennenkin tässä käyneet ja hyväksi todenneet.

Kino Nightclub, mutta tunnetaan myös paremmin Pizza Diablona.

Kuuluvat näköjään samaan tuon yökerhon kanssa.

Pizzat ihan kohtuuliset ja vatsa sai kaipaamansa täytteen.

Varpunen kävi nokkaansa putsailemassa tuohon puunoksaan, joka oli aivan pöytämme vieressä. Vain lasi eroitti meidät linnusta.

Pyöri siinä välillä pikkuinenkin, tais olla tämän kesän poikasia, mutta tämä on se mutsi tai faija.

Tältä kesältä on puistokonsertit peruttu, mutta korvaavia esityksiä on sitten ravintoloissa.

Rantakuppilassa on Thomas Ledin esiintymässä, joten sinne.

Mutta, olimme juuri syöneet ja täällä olisi taas pitänyt syödä, joten passasimme tämän.

Aivan tämän edessä oli kunnon vanhan ajan varasto. Puupaalujen päälle rakennettu.

Olivatkohan käyneet Venetsiassa oppia hakemassa, vai toisin päin ; – )

Nyt sitten takaisin veneellä ja tätä kirjoittelen.

Huomiseen.