Kelit edelleen kohillaan mutta tuuli kävi idän puolelta 6-8 m/s ja kun lähdettiin vähän ennen puolta päivää ajelemaan kohti Lehmäsaarta, sai alkumatkalla vasta-aaltoa ajaa. No, eihän tuollainen tuuli vielä isoja aaltoja tee, mutta kuitenkin. Sai keulan painaa alas, ettei hakkaisi.
Tilaa oli hyvin, kun tulimme, mutta olikin iltapäivällä melkoinen vilske, kun veneitä tuli ja meni.
Päivän mittaan kävi useampikin venekunta makkarapaistossa tai uimassa.
Ja mikä hienointa, tänne oli tullut uudet tukevat laiturit.
Ja nyt kaksin kappalein, kun ennen oli vain yksi ja sekin aika lyhyt.
Lisäksi poijujen määra on moninkertaistunut entiseen verrattuna. Hyvä että Kotka kehittää lähisaarensa palveluita.
Pikkukaivuri oli poistamassa Kurtturuusuja juurineen.
On tulokaslaji ja kuulemma vahingollinen meidän luonnolle.
Lainaus Wikipediasta:
Kurtturuusu haitallisena vieraslajina
Kurtturuusun peittämiä hiekkadyynejä skotlantilaisella rannalla.
Tehokkaasti leviävä kurtturuusu uhkaa syrjäytää alkuperäislajistoa etenkin saariston merenrannoilla. Tiheät kasvistot haittaavat myös rantojen virkistyskäyttöä.[8]
EU:n rahoittamassa hankkeessa kurtturuusu arvioitiin yhdeksi sadasta pahimmasta vieraslajista.[16] Yhdysvaltojen Connecticutin osavaltiossa se on listattu mahdollisesti haitalliseksi, eikä sen käyttöä ole rajoitettu.[17]
Suomessa kurtturuusu on kestävyytensä ja tehokkaan leviämisensä vuoksi luokiteltu erittäin haitalliseksi vieraslajiksi. Alueellisilla ympäristökeskuksilla on useita paikallisia ja/tai alueellisia projekteja, joissa haitallisten vieraslajien esiintymiä kartoitetaan ja pyritään hävittämään. Kurtturuusu on vuonna 2009 ilmestyneen Suomen kansallisen vieraslajistrategian mukaan luokiteltu kaikkein haitallisimpien lajien ryhmään. Sen hallitsematon leviäminen on välillinen uhkatekijä myös rantahietikoilla eläville hyönteisille.[18]
Kaippa tuo kasvi olisi valloittanut koko lahdukan, tekemällä täällä oleskelun vaikeaksi?
Hyvä että poistavat ja varsinkin, jos vielä saavat EU-rahoitusta hankkeelle.
Jossain vaiheessa päivää tämä pikkuinen purkkari kävi eväänsä syömässä. Kerkesin napata kuvan enne purjeiden laskua ja kiinnitin huomiota vaahteranlehtitunnuksiin.
On mies tullut aika kauas Canadasta 🙂
Me lähdetti pienelle veryttelylle ja katsastamaan, onko muutakin tapahtunut ympäristössä.
Grillikatoksen lattia on päässyt vähän huonolle hapelle, mutta kyllähän tämä vielä tämän kesän menee.
Eihän tuo ole kuin räystäiden alta lahoa, ainakaan paljon.
Ja koska tässä kohdin saari on melekinpä pelkkää hiekka, on hiekkakankaalla mustikanvarpuja siihen malliin, että riittää.
Tosin, raakileita ei ole ihan niin paljon mitä nähtii aikaisemmin lännempänä.
Kun täältä aikoinaan hiekkaa kuljetettiin Kotkaan, syntyi tämä laguuni.
Nyt sitten männikkö taistelee olemassolostaan kun hiekka hupenee sateiden tuulten ”ansiosta”
Eipä olisi tätäkään upeaa satamaa ilman kaupungin laajentumista ja eritoteen betoniteollisuuden vallattua puurakentamisen.
Alkuillasta tällainen perhe purjehti ohitsemme.
Kun ilta tuli, tyhjeni satamakin, melkein.
Me jännättiin pääseekö Suomi neljän parhaan joukkoon.
Pääsi.
Siispä hyvillä mielin voi mennä levolle.
Merellä ja muuallakin 
