Tuulee, siksi jäimme Taalintehtaalle 6.8. to

Vaikka tuuli oli aika kova ja puuskainen, päätimme lähteä museokierrokselle. Ruukinkävely, joka on opaskarttaan merkitty. Kuten tässä isossa rakennuksessa, tosi monessa on käytetty tehtaan jätekuonasta eli kuonakivestä tehtyjä tiiliä.

Työntekijöiden ja virkailijoiden asuinrakennukset muodostavat poikkeuksellisen hyvin säilyneen, historiallisesti kerrostuneen kokonaisuuden 1700-luvulta nykypäiviin. Vanhimmat Taalintehtaan hirsiset 1700-luvun työväenasunnot sijaitsevat ns. Norrbackenin etelärinteellä. Kaksikerroksinen työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain slagitiilestä muurattua kasarmia 1800-luvun lopulta. Omaa erikoista rakennustyyppiään ovat Taalintehtaan kaksikerroksiset luhtikäytävätalot 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. 1930-luvulla Taalintehtaalla on rakennettu runsaasti työväenasuinrakennuksia. 1900-luvun alkupuolen työväen asuinrakentamista edustaa Nedre Sabbelsin yhtenäinen asuinrakennusten ketju.

Satamasta on matkaa koululle ja kirkolle melkeimpä kilometri.

Vuonna 1908 valmistunut Taalintehtaan vanha kansakoulu on arkkitehtonisesti arvokas jugendtyylinen rakennus, joka toimii nykyään ruotsinkielisenä alakouluna nimellä ⁠Dalsbruks skola. [1]

Suojelustatus: Historiallisesti merkittävä rakennus on suojeltu sr-merkinnällä, mikä tarkoittaa, että sen alkuperäiset ominaispiirteet tulee säilyttää kaikissa korjaustöissä. [1]

Melkeimpä vastapäätä, tien toisella puolella on kirkko.

Taalintehtaan kirkko (ruots. Dalsbruks kyrka) on Kemiönsaaren kunnassa Taalintehtaalla sijaitseva kirkko. Vuosina 1921–1922 rakennetun kirkon rakennutti Taalintehtaalla toiminut metodistiseurakunta. Vuonna 1934 Taalintehtaan rautatehtaan omistajiin kuulunut paroni Wrede osti kirkon ja tarjosi evankelis-luterilaisen seurakunnan käyttöön, ja se vihittiin vuonna 1934 evankelis-luterilaiseksi. Seurakunta osti kirkon 1974.

Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1934 ja sen on maalannut Axel Haartman. Taulun aiheena on Golgata^[3]

Tuolta ei ollutkaan kuin puolisen kilometriä varsinaiselle museolle.

Museon edustalla on rautalangan tekoon tarvittu kone. Rautalankaa tehtaalla tehtiin vuoteen 2012, jolloin tehdas meni konkurssiin.

Sisällä museossa näytillä näitä kuonatiiliä. Muoto tuli kuulemma suoraan, kun kuona poistettiin raudan kuumentamisesta. Se jäte pudotettiin laatikoihin eli tässä tapauksessa muotteihin. Näin saatiin ”ilmaista” rakennusmateriaalia.

Sitten siirryimme vanhimpiin säilyneisiin asuinrakennuksiin. Portaiden vieressä valvoi liikkeitämme pörriäinen 😉 Taisi olla kylläkin tärkeämpää tekemistä nyt.

Huoneet ovat entisöity ajan kuvan mukaan. Tässä yhdessä huoneessa asui aina yksi perhe. Tämä ensimmäinen kuvaa 1800 luvun asujamistoa.

Sitten siirryimme 40-luvulle.

60-luvulla olikin jo televisio tullut työväenkin asuntoihin.

Levysoitin ja matkaradio. Muistan omasta lapsuudestani, kun meidän perhe sai moiset vehkeet. Oli se ihmeellistä.

Nykynuoriso ei tiedä näistä vehkeistä mitään. Partahöylä ja varateräpaketti. Ja kunnolla toimiva herätyskello. Ei tarvinnut vaihtaa pattereita. Kunhan muisti vetää vieterin silloin tällöin.

Kansantalo Taalintehdas, eli Folketshus Dalsbruk, on Kemiön saarella sijaitseva työväentalo. Talo rakennettiin 1930-luvun alun pula-aikana työväenyhdistysten käyttöön.

Työväenyhdistykset yhdessä työväen voimistelu- ja urheiluseuran sekä ammattiosaston kanssa perustivat kansantalon rakentamista varten Kansantalo-nimisen osuuskunnan vuonna 1931. Talon rakentamista varten ostettiin vanha hotellirakennus, joka purettiin ja siirrettiin. Talon rakentamiseen on osallistunut talkoilla työttömiäkin. Talo vihittiin käyttöön helmikuussa 1932.^[2]. Vuonna 1931 perustetussa osuuskunnassa oli mukana myös työntekijöiden sairaus- ja hautausavustuskassa.^[1]. Osuuskunnan 1 000 markan hintaisia osuuksia oli yhdistyksillä seuraavasti: Taalintehtaan sairaus- ja hautausapukassa 10, Voimisteluseura Jäntevä 17, ruotsalainen työväenyhdistys 12, suomalainen työväenyhdistys 8 ja Metalliliiton ammattiosasto 2. Kansantalon saamat vuokra- ja ravintolatuotot olivat hyvät alusta alkaen, ja lainoja pystyttiin lyhentämään ripeällä tahdilla.

Ensimmäinen masuuni rakennettiin vuonna 1688. Masuunin ympäristö muodosti teollisen toiminnan keskuksen 1800-luvun lopulle asti, jonka jälkeen teollinen keskus siirtyi Skeppsholmenille. Nykyinen masuunin raunio on peräisin 1800-luvulta, ja se oli käytössä vuoteen 1928. Etelään masuunista on slagitiilestä ja punatiilestä rakennettu valimo sekä tiilinen konepaja sekä ruuvi- ja mutteritehdas

Tämä on vanha valimo.

Sisätiloihin oli valmisteilla huomenna alkavat bileet. Esiintyjinä huippunimiä.

FESTIVAL NORPAS LINEUP 2026:

Samuli Putro, Tarta Relena, Puuluup, Barbora Xu, Ilkka Kivi

Ei ajateltu jäädä kuuntelemaan…….

Taalintehtaan masuuni on Suomen masuuniruukeista vanhin

Toisessa päässä eri rakennuksessa oli lasinpuhaltajan työt esillä.

Uniikki lasinäyttely: Lasihytissä työskentelee kansainvälisesti tunnettu lasitaiteilija Jarl Hohenthal. Hänen uniikit lasiteoksensa – joista osa syntyy ampumalla ammuksia hehkuvaan lasimassaan – ovat esillä ja ostettavissa paikan päällä. Matkailijat pääsevät usein kesäisin myös seuraamaan lasinpuhaltajan työtä livenä.

Hän käyttää tätä myös työhuoneenaan. Kertoili, että kaikki nämä lasin kuumennuskoneet ovat hänen itsensä rakentamia.

Oli siellä esillä hänen tekemiä savitöitäkin.

Tulipahan samalla tehtyä kunnon lenkki. Askeleita tuli vähän päälle 7000.

Rantaravintolan vieressä on tällainen kaunotar.

Kun olin tutkinut ravintoloiden ruokalistoja, päädyttiin Laituri Grilliin. Se sijaitsee nykyisen marinahallien edessä.

Sisällä oli mielenkiintoinen taulu. Kaikki Bondit pelaamassa samaan aikaan.

Koska listalla oli paistettua maksaa, niin se sai meidät tänne tulemaan.

Annos olisi ollut muuten hyvä, mutta maksapihvit oli paistettu aivan liian kypsiksi, melkein poltettu. Tuo kasike oli hyvää, samoin muusi. Mutta miksi maksa piti pilata????? Eikö kokille ollut kerrottu, miten se pitää paistaa vai eikö välittänyt. Tämän perusteella älkää tilatko tässä paikassa maksapihvejä. Sitä paitsi odotimme karvan yli tunnin annoksia.