Lupailivat helteistä viikonloppua, joten me Madamen kanssa päätettiin lähteä saareen, josko olis vähän viileämpää. Ja kohde oli tällä kertaa Bylandet, lähellä Porkkalan kärkeä.
Yllätykseksemme pohjoislahdukassa olikin jo useampi vene, muuta onneksi meidän vakiopaikka oli vapaa. Ankkuria ei saatu ihan siihen paikkaan laskettua, mihin yleensä, koska olisi mennyt ristiin tuon vasemman puoleisen veneen ankkurin kanssa.
Pieneltä näyttää Sarza tässä porukassa.

Joutsenperhe pyöri aika ajoin ruokailemassa aivan veneitten vieressä, välittämättä kauheasti meistä.

Paitsi kun läheltä käveli ihmisiä, nosti ilmeisestikin uros siipiään ja pienen sähinän päästi.
Varoitus oli näin annettu.
Täytyyhän näille luontokappaleille antaa ruokarauha, mehän täällä ollaan ”tulokaslaji”.

Ulkomeren eli itäpuolella saarta oli emo poikasineen etsimässä ilmeisesti jotain suuhun pantavaa.
Tuo lähinnä emoaan oleva oli aina välillä emonsa selässä, ilmeisesti laiska uimaan.
Seuraavassa hetkessä emo sukelti ja hups, poikanen putisi kyydistä.

En tajunnut ennen kuin veneessä, että sain tämän ikuistettua.
Olisko tämä ns yksi tuhannesta, ainakin minun kohdallani.
Tämä hämähäkin luomus sai jäädä paikoilleen. Kävin vain ikuistamassa, kun sattui tuo valaistuskin kohilleen.

Eroosio irroittelee kalliosta isojakin lohkareita. Vesi menee halkeemiin ja pakkanen tekee tehtävänsä. Saattaapi myrskyn aallotkin auttaa siinä vaiheessa, koska jäähän on hyvä liukaste.

Nämä jäivät yöksi. Eipä ollut häiriötä, puolin eikä toisin.
Tuo kaikkein vasemmalla ollut lähti aamupäivällä pois, niin mekin saatiin korjattua oman ankkurin sijaintia vähän paremmaksi.

Ennen nukkumaan menoa, vielä piti puolikastakin ihmetellä.

Aamu valkeni tyynenä ja pilvettömänä. Meni lintujen seurannaksi, kun pyörivät tässä ihan vieressä.
Haahkat kävivät myös rannalla. Poikaset jäivät ruohosipulien taakse piiloon.

Hienot ovat siivet jousenen. Eiköhän poikasillekin joskus tuollaiset kasva?


Ruuan tein veneessä, koska keittokatoksessa oli västäräkin pesä. Ei ollut nyt paikalla, mutta kun lenkiltä palattiin, oli hautomassa.
Ei viitsitty ihan keskellä päivää lähteä kävelemään, ooteltiin melkein kuuteen alkuillasta.
Silloin oli jo lämpötila laskenut 27:ään asteesees.

Saaren kierroksella näki ilmeisesti samoja pesueita.
Ulkomeren puolella samainen pesue kävi kuivallamaalla vähän huoltohommia tekemässä.

Ei viitsitty nyt mennä tuonne adjutantin talolle, kun ruohikkokin alkaa olemaan jo aika tuuheaa. Punkkeja pelätään.

Länsirannallakin oli aika paljon veneitä. Nämä pääosin tänään tulleet, koska eilen tuohon kävi jonkin verran tuuli.

Viereemme tulleen purkkarin porukoilla oli saunakin mukana. Tämän he pystyttivät aivan pohjoiskärkeen ja lähelle meren rantaa.

Nyt sitten loppuilta meneekin Muistojen Bulevardia kuunnellessa, kun on toiveiden ilta by Jake Nyman
Seuraavaan kertaan.