30.7.-1.8. Lähtö Maarianhaminasta ja kohde Granskär

Nuoriso joutui luopumaan mökistään yhdeltätoista aamupäivällä, joten alkoi tulla porukkaa Sarzaan, odottelemaan paluulaivan lähtöä.

Taisi Riku tehdä vähän töitäkin läppärillään, mitä nyt sai tässä mölinässä ajatuksiaan pidettyä työmoodissa? 🤫🤭

Se sateli vähän väliä, mutta onneksi taukosi, kun lähdön aika tuli. Me lähdettiin samalla ”ovenaukaisulla” kauppaan. Oli hommattava useamman päivän eväät. Seuraavasta kaupasta kun ei ole tietoa.

lähtötunnelmissa

Kävimme tankkaamassa tämän kesän kalleimmat dieselit, 1.75 € litralta. Ei otettu kuin 150 litraa, jolla päästään vaikka Naantaliin, mutta todennäköisesti tankataan vähän ennen sitä, Teersalossa. Siellä on seudun halvinta, alle 1.6 / lt, ainakin tämän hetken tietojen mukaan. Tuo erotus alkaa jo vaikuttamaan, jos vaikka 300 lt:kin ottaa.

Aika kauniissa kelissä saatiin ajella. Luvattua myräkkää ei tälle päivälle tullutkaan, joka oli meidän, kuten kaikkien muidenkin veneilijöiden onni.

Maisemat ovat upeita ennen Lemströmin kanavaa. Hienoja mökkejä ja rantoja.

matkalla kanavalle

Sillan alitus on 3,3 metriä, joten meidän ei tarvinnut jäädä odottelemaan sen aukeamista. VHF antenni raapi pikkaisen sillan tukirakenteita, mutta muuten ei alituksessa ollut vaikeuksia. En viitsinyt ruuvata sitä irti.

Lemparnilla oli jonkin verran liikennettä, mutta ei nyt sentään ruuhkaksi asti. Nämä kaksi ja yksi purjevene ohitettiin ja pari tuli vastaan. Siinä oli se ruuhka.

Lumparn tyynenä

Tämä järvimäinen osuus on kuulemma aika harvoin tyyni. No nyt oli, joten saatoimme pitää ihan reipasta vauhtia ja ylittää se.

Sarza2 Granskärin rannassa

Olin valinnut tulevia tuulia ajatellen Granskärin kohteeksemme. Suojainen paikka ja kalliossa hyvät kiinnityslenkit. Ei tarvitse pelätä kalliokiilojen irtoamista tai tarvitse kymmeniä metrejä köysiä/liinoja kiskoa puihin. Ne kun ovat 30-40 metrin päässä rannasta. Viime vuonna olimme samaisessa saaressa, joten tunsin paikan entuudestaan.

piti kääntää karttapohjoiseen, että pääsee paremmin käsitykseen ajosuunnista tänne

Maastokartassa tuossa 5.1 metrin matalikossa olisi melkein pinnassa kiviä, mutta ei käyty katsomassa, vaan kiekattiin niiden länsi-eteläpuolelta tänne Granskäriin.

hyvä paikka

Alakuvassa oleva pieni pokama on myös hyvä paikka, jossa kalliorenkaita ja syvä ranta vaikka purkkarilla tulla. Tämä on Sarzasta vasemmalle alta sata metriä.

meistä vasemmalle myös renkaita kalliossa

Hyvin on kalliolenkkejä parhaille paikoille laitettu. Tuohon voi oikeesti isommallakin aluksella tulla.

hyvä maamerkki

Tästä mäntyjen hässäkästä tunnistin jo kaukaa paikan hyvin. Tämän oikealla puolella on huusi.

Ehkei ole enää käyttökunnossa kun lattia on pettänyt.

vessakin löytyy 🙂

Ilta-aurinko antoi vielä valoa tälle mäntyjen halaukselle.

kietoutuneet männyt

Kun sitte illan hämäryys laskeutui mailleen, oli ”pakko” ottaa siitä kuva.

illan otos

31.7.

Täällä vesi on tosi kirkasta. Rakkolevä voi hyvin ja jyrkkä ranta ja sen pohja häviää näkyvistä vasta, kun on vettä yli kaksi metriä.

kirkasta vettä

Kiipesimme saaren korkeimmalle kohdalle, ainakin meidän mielestä korkein. Näköalat olivat hyvät, toki kelikin auttoi asiaa.

näköalaa koilliseen

Huipulla tuulee ja täällä on tuullut ilmeisesti aika kovastikin. Jäljellä enää vanhoja kiinnitysrautoja. Onko ollut joku linjataulu vai jotain muuta, mene ja tiedä.

jäänteet jostain

Vaikka ei isoja aaltoja rantaan tullutkaan, saivat kuitenkin aikaan tuollasia vaahtopallukoita. Sitten ne ajelehtivat sinne tänne. Yksi kävi Sarzan uimatasoakin lääppimässä. Ei saanut vastakaikua, joten ajelehti matkoihinsa.

vaahtoa pukkaa

Idän suunnalla oli jännä vaakatason pilvi. Kaikki kauimmainen saari taitaa olla Seglinge.

Vaakapilvi

Sinilevääkin oli hetken aikaa, mutta kun pieni tuulenvire kävi, hävisivät levät.

sinilevää hetkellisesi

Illemmalla alkoi sateen uhka olla jo todellista. Väylällä kaksi valkeaa purjetta. Eipä tuolla oikeesti ruuhkaa ole. Harvakseltaan joku vene menee.

sateen uhka ja väylällä liikennettä

Yöllä jossain vaiheessa ukkonenkin jyrähteli ja sateen ropinaa sai myös kuunnella. Tosin, en kauaa jaksanut sitä ihmetellä, vaan jatkoin rainojen katselua.

1.8.

Vaikka ennusteet olivatkin kertoilleet runsaista sateista heti aamullakin, ei kuva oikein siltä näytä.

ihan ite

Siispä lähdettiin saaren länsipäätä tutkailemaan. Upeat kalliorannat eikä yhtään venettä.

länsipäädyn lahdukkaa

Lahden pohjukassa on aika iso Jatulintarha.

Ehkäpä alku onkin vanha, mutta jotenkin näytti kuin sitä olisi ”jatkettu” ? Vaikea sanoa, kun emme menneet lähemmäksi tutkimaan. (Joku kertoili naamakirjassa, että alun alkaen on jopa pronssikaudelta, mutta nyt siis ”vähän” lisäilty.)

Rotkomainen maasto esti suoraan menemiseltä ja ei viitsitty kiertää yläkautta. Vanhuus ei taida yksin tulla, tuo mukavuudenhalun mukanaan 😉

Jatuli mutta onko aito ?

Ylempänä oli jo ruskamaista maastoa, tosin vain tällä kuvauspaikalla. Ja saattoihan tuo väritys johtua kuivuudestakin.

alkaako muka ruska jo

Sadepilvet pyörivät lähinnä lännen ja pohjoisen puolella koko päivän, mutta toistaiseksi ovat Sarzan kiertäneet.

Granskärin suojaan tuli iltapäivällä purjevene. Minä jopa ryntäsin ulos, kun ajattelin heidän oikein rantautuvan. Redille jäivät.

redille jäi

Kaikkihan ei halua ankkuroitua keula rantaan. Nykyisissä purkkareissa on vielä tuollainen ”pystysuora” keula, joka asettaa myös haasteensa, jos rantautumista haluaa. Toki, tuossa veneessä on hyvä ankannokka, jolloin se kyllä helpottaisi maihin pääsyä.

Näitä pitkönokkaisia veijareita oli kiva seurata. En tiedä mitä noukkivat matalasta vedestä, mutta vähän väliä jotain nieleskelivät.

meriharakkaperhe

Ja kävi pyörähtämässä meille tuntematon vesilintukin, mutta muut ajoivat sen aika nopsaan pois. Oli oikeesti takaa-ajo, josta vahinko vaan, en kerennyt kuvaa ottamaan.

meille tuntematon lintu

(On nuori riskilä) kertoivat asiasta tietävät. Aikuisia nähtiin Isokarilla muutama vuosi takaperin.

Kuva on kaukaa otettu ja sitten vielä suurennettu, siksi rakeinen.

Purkkaripariskunta kävi maissa iltapalalla kumiveneellään. Samalla mielestäni kippri kartoitti mahdollista rantautumispaikkaa, juurikin meidän vasemmalta puolelta, missä nuo harakatkin oleilivat.

Synkkiä pilviä pyörii nyt illalla, joten sadetta on melko varmasti tiedossa.

sateen mahdollisuus kasvaa

Huomenna sitten matka jatkuu, mutta sen te saatte tietää vasta päivän parin päästä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.