Kaunissaari, se toinen eli Pyhtään (Kotkan Kaunissaari) 13.6. la

Lähdettiin ennen aamupalaa, kun ennusteet näyttivät sateen tulevan pikapuolin. On kivempi kiinnittyä laituriin kuivana kuin kaatosateessa.

Leppoisessa kelissä saimme ajella. Mitä nyt eilisen vanhojen maininkien etelä suunnalta aiheuttavat vanhan rouvan nöyrät niiaukset.

Ennen aallonmurtajan sisään ajoa osa kylän taloista näkyy merelle.

Kaunissaari (ruots. Fagerö) on Pyhtään ulkosaaristossa sijaitseva suosittu retkikohde. Saaren rannat ovat pääosin hiekkarantoja ja kasvusto on mäntyvaltainen. Kaunissaari on noin 14 kilometrin päässä Pyhtään Siltakylästä ja noin 17 kilometrin päässä Kotkasta. Samannimisiä saaria on Suomessa useita.

Varhaisimmat merkinnät Kaunissaaren asutuksesta ovat 1560-luvulta. Silloin saari kuului kirkolle. Saaressa oli kolme kalastustilaa, jotka autioituivat 1500-luvun lopulla.[3]

Seuraavan kerran Kaunissaaressa oli asutusta vuodesta 1613 vuoteen 1617. Vuonna 1642 Kaunissaareen muutti perhe Virolahdelta, ja tästä lähtien saaressa on ollut jatkuvasti asutusta.[4] Vain katovuosien ja sotien takia Kaunissaari on ollut hetkellisesti autiona.

Mikähän ihme poliisimagnetti meissä on. Taas sama poliisivene tuli, kun olimme saaneet Sarzan kiinnitettyä laituriin.

Hyvin on tilaa tähän aikaan vuodesta. Nyt on sentään viikonloppu ja lauantai, niin olisi luullut vähän useamman veneen olevan viikoloppua viettämässä. Ehkäpä se eilinen tuuli rajoitti jonkin verran halukkuutta lähteä merelle.

1900-luku

Kaunissaaren asukasluku kasvoi nopeasti 1900-luvun alusta lähtien 1940-luvun lopulle asti. Ennen toista maailmansotaa Kaunissaaressa oli noin 150 asukasta ja vuonna 1950 heitä oli 241. 1960-luvulla väestö vähentyi nopeasti – vuonna 1970 asukkaita oli vain 37. Nykyään ympärivuotisia asukkaita on 5–10.[5]

Kaunissaaren pääelinkeino on ollut kalastus, joka edelleen mahdollistaa ympärivuotisen asumisen saaressa.

Nopean väestönkasvun takia Kaunissaaressa oli paljon lapsia, ja koulun rakentaminen aloitettiin vuonna 1901. Koulu oli myös kylätominnan keskuspaikka. Vuonna 1965 kaunissaarelaisia lapsia oli niin vähän, että opetus lopetettiin.[6]

Kaunissaareen saatiin sähkö vuonna 1982 ja vesijohtovesi 1989. Vuonna 1988 avattiin kauppa ja kahvila. Nykyinen vierasvenesatama rakennettiin 1990-luvun alussa, koska vanha ruuhkautui matkailun takia.[6]

Aallonmurtajan alkupäähän on tehty uusi grillikatos. Todella upea näköala merelle. Laseilla ympäröity, joten tuulikaan ei haittaa grillausta. Liukuovi kruunaa vielä homman.

Ulkona on säätötankoja. Ilmeisesti voi vaikuttaa tulipaikan vedon suuruuteen?

Saarelaisten ”maitokärryjen” par fermé. Lautalta on hyvä viedä tavarat kärryllä.

Tässä saarelaisten satamaa. Lauttalaiturilta kuvattuna.

Näkyi olevan parikin rysää maissa. Ei ole kaiketikaan kala-aika. Oikeastaan kun näilläkin on lohen pyynnissä rajoituksia.

Tekla toi yllättävänkin paljon matkustajia tullessaan. Osa varmaankin saaren mökkiläisiä ja saattaapi joukossa olla vuokramökkeihinkin menijöitä.

Ja sitten alkoi se ennustettu sade, joka jatkuikin koko loppupäivän.

Cafe Mustikassa on heinäkuussa musiikkitapahtuma. Vahinko, että silloin ei ole mahdollisuutta olla paikalla.

Esiintyjissä näkyy olevan parikin tuttua.

Iltapäivän lämpötiloja. Onneksi on Webasto. Tännehän paleltuisi.

Satamakapteeni kertoikin, että yhdestä veneestä oli eilen mennyt kone rikki. Tänään sitten tuli SARin vene hakemaan heidät.

Sinne kääntyivät Kotkaan päin.

Seuraavaan kertaan.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.