Marskär, tai sen viereinen saari, lähellä Jussarö´tä 13.8. la

Aamu valkeni täysin plägänä. Eikä ollut pilvistäkään ihan kauheasti haittaa, ajatellen meidän aurinkoenergian tuotantoa.

vähänkö silee meri

Muistojen bulevardin ja aamupalan jälkeen päätettiin vaihtaa saarta, koska tämä on vähän hankalakulkuinen, jää pian päivälenkit tekemättä.

Valitsemani saari ei ollut kaukana, joten ihan tyhjäkäynnilla ajelimme ja nautimme tyynestä merestä ja lämpöisestä ilmasta. Tämä on elämää.

saaria ja luotoja kierrellen

Vedet ovat syviä liikkua täällä, joten uskaltauduin jopa merikortin sinisille alueille.

tulomerkintä rantautumiseen

Siinäpä kiinnitti huomiota syvyysmerkinnät.

Lähestyminen alkoi tuolta siniseltä, eli pitäisi olla alle 10 metriä syvyyttä, mutta tuossapa oli 18 metriä koko matkan hyvin lähelle tätä saarta.

Sinällään hyvä, että on näin päin. Se voisi vähän pelästyttää, jos yht äkkiä valkoisella osuudella olisikin vain esim 5 metriä vettä.

Itse asiassa kiertelimme melkein koko tämän saaren rannat, ennen kuin löydettiin meille mieluisin paikka. Täältä löytyy useita hyviä rantautumiskohtia, jos ei ole niin tarkka kallion jyrkkyydestä nousta maihin.

veneen perässä oli jo kolmisen metriä syvyyttä

Me olemme jo ”pikkuisen kompurajalkoja”, joten olemme niin ollen ”vähän” vaativimpia rantautumispaikan valinnassa.

kirkkaan veden äärellä

Välillä kävi pientä tuulenvirettä, kuten kuvasta näkyy, mutta muuten päivä oli tyyni.

saunalautta saa kyytiä

Harvinaista herkkua näin ulkomerellä.

Vähän ennen puoltapäivää jotkut hinasivat saunalauttaansa tuonne luotojen/saarien taakse, onneksemme meiltä näkymättömiin. Ääni välillä kuului, mutta sitten nekin loppuivat.

luotojen takana Jussarö ja sinne johtava väylä

Väylällä meni välillä useampikin vene Jussaröhön ja jos oli isommasta motorbåtista kyse, matala murina kuului aika selvästi. Toinen aika ajoin kantautuva ”säksätys” tuli koptereista, jotka ees taas välillä menivät. Varmaankin tämä liityy Naton ja rannikkovartioston/armeijamme sotaharjoituksiin.

pojat kuivattelevat kainaloitaan, kun sivuoven ovat jättäneet auki

Ja sitten ne lentokoneet. Niiden ääni ei pääsääntöisesti kuulunut, mutta niitä suihki koko ajan jompaan kumpaan suuntaan. Piti oikein vaatteet päällä pitää, etteivät olisi nähneet meitä nakuina 😉

kohtaaminen

Ja sitten ne kaikki kääntyivät samassa kohtaa. Luulis tuolla taivaalla tilaa olevan, mutta ei.

Yritin kiikareillakin sihdata, mutta en nähnyt taivaalla mitää ”poijua” tai muuta vastaavaa, minkä kävivät kiertämässä ;-(

Oli siellä yksi vähän oikaissut. Saikohan jotain penaltia. Ja toi yksi tehnyt jyrkä käännöksen, on siinä koneessa kahvit syliin kaatuneet, kun kone on varmaankin aika paljon kallistunut 😉

käännekohta

Tein pikaisen saareen tutustumisen ja pikkaisen petyin. Ei ollut tässäkään saaressa kovin helppo tämän ikäisen kulkea.

kauniita kukkia

Pitänee vastaisuudessa tyytyä vain saariin, missä on kävelytiet 😉

Sitkeitä ovat kasvit täällä saaristossa. Ilmeisesti yön kosteudesta saavat vetensä, jos pidempään aikaan ei sada?

Sitten vielä tällaiset pystysuoraan kallionkielekkeeseen joutunut, miten ihmeessä se selviää?

erikoinen paikka kasvaa

Luonto on ihmeellinen, näiltäkin osin.

Ilmeisesti kannatti odottaa huomiseen, ennen kuin menemme tuonne Jussarö´hön. Sen verran näyttää keppejä olevan satamassa, että oltaisko edes mahduttu sekaan. Nähtiin noiden lisäksi vielä menevän aika monta moottorivenettäkin tuonne ja vain täältä Hangon suunnalta. Kuinkahan paljon sitten tuonne on tullut idän suunnalta?

Jussarön satama näkyy, no, ainakin mastot

Sitten odottelimmekin auringon laskua. Oletusarvona on, että täällä se on paremman näköinen kuin edellisessä yöpaikassa.

Tässäpä tuotoksia:

vielä vähän aikaa ja sit se häviää
ulkomerelle päin, kun vielä näkyi pala aurinkoa
melkein jo kadonnut puiden taa
jäljelle jäi sini

Näitä kuviahan tuli otettua kymmenittäin, joten tässä vain osa niistä.

Seuraavaan kertaan.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.