Lähdettiin jo yhdeksän aikaan liikenteeseen. Jälleen kerran tuulen voimistumisen uhka on ilmassa. Nyt saimme ajaa eiliseen verrattuna melkein tyynessä kelissä. Olisiko ollut 6 m/s vastatuulta. Kasnäsin jälkeen vähän matkaa vasemmalle, sitten etelään ja kohteemme, Klobbarna olikin edessämme. Hetken etsimme mieleistä rantautumispaikkaa ja lopulta päädyttiin aika lähelle, missä olemme olleet joskus aikaisemminkin. Varmaankin joskus 7-8 vuotta sitten.

Tuossa Sarzan peränpuolella olevan kallion ”kyljessä” olimme silloin viimeeksi 2016. Nyt ei keli ole ihan niin paha, että olisi tarvittu niin ”järeitä” suojatoimenpiteitä. Riitti kun ankkuri on riittävän kaukana ja keula hyvin puissa kiinni.

Saaressa on hyvä tehdä pientä lenkkeilyä. Helppokulkuinen eikä eksymisen vaaraa ole kun on sen verran pieni, että meri on vastassa muutaman askeleen jälkeen.

Eteläosassa on pari mökkiä, joten emme edes menneet kurkkimaan sinne. Olivat jopa paikalla, koska vene kävi välillä jossain, mutta tuli takaisin.

Ankkuria kiristäessäni huomasin meduusan uimassa. Pakkohan kuva oli ottaa.

Vaikka vesi on vähän vihertävää, ei ainakaan silmämääräisesti sinilevää ole. Liekö sitten savipohjainen paikka?

Sen verran tuuli, että olisi kainalot hyvin voinut kuivattaa. Pahus kun oli tuo takki päällä 😉

Saaren toisella puolella onkin vesi ihan eriväristä. Näytää jo merivedeltä. Kirkkaat ovat vedet täällä.

Keloja löytyy tässäkin saaressa kuten yleensä täällä saaristossa. Myös katajat ja jäkälät viihtyvät täällä. Mustikoita ei näkynyt, vaikka varpuja oli paikka paikoin runsaasti.

Sattui lautta tulemaan juuri kun kuvasin dronella. Oli menossa kohti Hiittistä.

Saaren pohjoikärjessä on myös hyviä rantautumispaikkoja.

Kaiken kaikkiaan seutu on varsin kaunista. Runsaita metsäisiä saaria ja kalliosia rantoja meille veneilijöille mihin rantautua. Vaikka alueella onkin paljon mökkejä, löytyy silti vielä mökittömiäkin saaria. Tai kuten tämä saari, mökkiä ei näy eli emme häiritse heidän rauhaansa. Lisäksi saaret ovat kohtuullisen syvärantaisia.

Ilta tuli kuten aina.

Pari otosta ”näytille”.

Kyllä Sony RX10 on aika hyvä kamera 😉 Nämä kaksi auringonlaskukuvaa on otettu Sonylla.

Toinen päivä Klopparnaa ja melkeimpä heti aamupalan jälkeen lenkille. Olivat lupailleet iltapäiväksi sateita.

Hyvin olimme yömme viettäneet ja Sarzakin pysynyt paikoilaan. Nyt oli hyvä ilma, joten ajattelimme kiivetä ylös saaren keskellä olevalle kalliolle.

Tämä armeijan väylän linjataulu ei ole suinkaan saaren korkeimmalla paikalla. Korkealla kuitenkin ja osoittaa lounaaseen. Alempana melkein rannassa on toinen ns alempi linjataulu. Kun ovat päällekkäin, voi turvallisesti mennä näitten opasteiden ohjaamaa suuntaa.

Tässä karrikoituna mihin suuntaan nämä taulut on tarkoitettu. Viereisessä Gråskärin rannassa näkyi olevan myös samanlainen linjataulu. Ilmeisesti etelästä väylältä tähän linjaan tulevalle. Sen ylempi taulu on Rönnholmenin rannassa vähän ylempänä. Nämä ovat ihan mun lisäämät nuolet, joten eivät varmastikkaan tarkkoja enkä suosittele luottamaan ainakaan tähän piirrokseen. Täällä saaristossa on näitä tauluja aika paljon useissa eri paikoissa. Mutta näitähän ei huomaa, jos ei kulje muualla kuin virallasia väyliä pitkin. Me taas kuljemme monesti ihan ”omia polkujamme”. Täällä ei ole ruuhkaa edes sesonkiaikana puhumattakaan tähän aikaa kesästä.

Vähän on eroosio tehnyt täälläkin louhostöitä. Matalaa tuossa on muutenkin ilman noita pudonneita lohkareita. Eikä edes kuin osa mennyt meren pohjaan asti. Kuvassa niitä ei näy, mutta kyllä siellä pohjassa muutama aika iso lohkare on. Tämä olisi ollut se toinen korkea kallio jolle emme kiivenneet. Ylös ehkä olisimme päässeet, mutta entäpä se alastulo sitten…..

Iltapäivällä välillä ropisi ihan reilustikin.

Ja sitten vähän ennen auringon laskua tuulen kanssa tulikin oikeesti vettä. Kannen pesun sai ihan ilmaiseksi.

Tein pienen videonkin saaresta ja sen ympäristöstä. Kuvattu Mavic Pro sekä INSTA360 ONE 2X

Katsotaan, mitä huominen tuokaan tullessaan. Ehkäpä jäädään vielä yhdeksi yöksi? Vähän keleistä riippuu.