Valitsimme oikeesti oivallisen paikan tälle etelänpuoleiselle myräkälle.

Vain ”vieno” tuuli välillä kevyesti Sarza2:sta siirtelee. Ei tempoile eikä aallot keikuta.

Tänne tullaan toistekin.

Toivottavasti merikotkakin tulee uudemman kerra, että saisin paremman otoksen.

Puolelta päivin sade taukosi, joten tein pikaisen käynnin eteläpuolelle saarta.

Aaltoja katsomaan, mitäs muuta.

Olihan niillä kokoa, mutta eivät vielä mitään ihan tolkuttoman isoja.

Huomenissa voivat sitten olla jo jonkin kokoisia, kun koko päivän samalta suunnalta puhkuu.

Sattui vahingossa yksi purkkarikin kuvan. Kuvatessa en edes huomannut noita purjeita, kun niin kovasti aaltoja tuijotin.

Kallioitahan täällä riittää. Ja eroosio on välillä niitä sitten pilkkonut.

Mustikat on saaresta kerätty ja näitä puolukoita ei niin paljon ole, siis varpuja eikä marjoja.

Melkein kuin käärmeenpää kurkistaisi tuolla männyn juurakossa.

Sitten menikin loppupäivä tuulta ja sadetta pidellessä. Ei se nyt ihan koko päivää satanut, mutta kun nuo kalliot ovat märkänä peijakkaan liukkaita, ei tän ikäinen viitti riskeerata. Halkasee pian kallonsa tai lonkkansa murtaa. Kyllä niitä poutakelejä vielä tulee.

Huomiseen.

Tässä viimeinkin koostevideo: