Funchal kaupunkikierros ja vähän muuta keskiviikko 23.3.


Aamupalaa ei oltu turhaan kehuttu, se oli todella monipuolinen ja runsas. Oli jopa kokki paistamassa munakkaita, jos ei tavallinen pekoni ja paistetut munat riittäneet. Jopa leipiä oli sen seitsemää sorttia, kuten jugurtteja. Oli juustoja ja leikkeleitä, unohtamatta tuoreita hedelmiä.

Kyllä meidän kelpaa täällä nauttia ”lomasta”.

Hotellimme

Hotellin kuvassa ympyröity parvekkeemme, josta merelle upeat näkymät.

Päätettiin käyttää matkatoimiston palveluita enemmänkin ja ostettiin opastettu kaupunkikierros. Treffit oli keskustassa, ”köysiradan” vieressä, jonne mentiin paikallisbussilla.

Köysirata ylös vuorelle

Matkakortit ostettiin samassa rakennuksessa olevasta tupakkakaupasta.

Tämä on melkeinpä meren rannalla, jossa meitä turreja pyöriin kaiket päivät.

Rantaraitti meille ja miks ei paikallisillekin

Kuten kuvasta näkyy, on turistien keski-ikä aika korkea. Tämä ei taida olla mikään bilepaikka. Enempikin vaeltajien ja eläkeläisten ”paratiisi” ja saatte arvata, kumpaan kastiin kuulutaan😎

Juuri ennen lähtöä, alkoi kevyesti ripsimään, joka sai sateen kaaren loistamaan.

Sateen kaaren tuolle puolen ei menty

Kierreltiin ristiin rastiin vanhan kaupungin katuja oppaan kertoillessa historiaa niin taloista kuin saaresta. Vanhimmat talot jopa 1400-luvulta, mutta pääosin ”vasta” 1700-1800 luvulta.

Hieno oli kirkko

Kirkkoja on vaikka muille jakaa, kuten yleensäkin eteläisessä Euroopassa on.

Makrillia ja jotain silakan näkIstä pikkukalaa
Nämä vähän uudempaa tuotantoa


Seassa jopa 1900-luvun alun rakennuksia.

Kun aurinko välillä näyttäytyi, oli todella lämmin, tai sitten meillä liikaa vaatteita päällä😊

Torneja

Varakkaimmat rakennuttivat aikoinaan tornin taloonsa, josta käsin ei pelkästään ihailtu maisemia, vaan voitiin nähdä sen oman laivan tai rahdin saapumista satamaan.

Tämänhän on ollut hyvinkin merkittävä satamakaupunki jo 1400-luvulta aina 1900-luvun alkupuoliskolle asti.

Vaurauden tänne toi, ei suinkaan Madeiraviini, vaan sokeriruoko.

Joku tori niistä monista, joita täällä on

Kun vähän yli kaksi tuntia kierreltiin, päästiin maistelemaan paikallisen tuottaja nestemäisiä rypäleitä, Madeiraviiniä.

Vuosikertapullot olivat ”pikkasen” meille tyyrinpuoleisia. alkaem 200 € ja jos halusi 1900-luvun alkupuolelta, hintaa olikin jo rapiat puolitoista tonnia. Ei haluttu, ei.

Olis mistä valita

Madam osti pari putelia kotiin tuomisiksi. Minä passasin tämän kierroksen.

Eivät onneksi tarjonneet kuin kolme pientä lasillista, joten ei tarvinnut taluttaa Madamea bussipysäkille. Bussi olikin täynnä, joten jouduin seisomaan. Onneksi nuori nainen antoi paikkansa Madamelle. Osattiin jäädä oikealla pysäkillä pois ja huoneeseen huilimaan.

Alhaalla olevasta kaupasta ostettiin muutama olut. Kovasti ilahdutti, kun valikoimassa oli myös alkoholiton vaihtoehto.

Risteylylaivat poistuivat satamasta

Näitä risteilylaivoja oli parikin kappaletta satamassa, ja kumpainenkin lähti matkoihinsa vielä valoisan aikaan. Taitaisi meidän Siljan laivat aika pieniltä näiden rinnalla näyttävän.

Illalla emme jaksaneet lähteä etsiskelemään ruokapaikkaa, vaan tyydyimme hotellimme buffaillalliseen. Se ei ollutkaan huono valinta. Monipuolinen, hintansa, ’a 17:50€, arvoinen valinta. Sain maistaa/syödä niin sitä mustahuotraa kuin tonnikalaa, namia olivat.

Seuraavaan kertaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.