Täysin plägä aamu. Poutapilvet karkailivat parissa tunnissa jonnekin.

Pieni aamujumppa tehtiin, kun siirsimme veneen keulan kiinnitykset kymmenkunta metriä oikealle. Olin vähän huolissani veneemme vieressä olevasta kivestä. Jos tuuli vähänkin kovemmin alkaa puhaltelemaan etelästä, saattaisi keulamme osua siihen, siksi tämä siirto. Nyt ei ole mitään pelkoa, koska keula saa soudella rauhassa puolelta toiselle.

Pikku lenkki saaressa ja takaisin tullessa, aika lähellä venettämme, sain mustasta käärmeestä kuvan.

Aika pitkään seurailin sen sukeltelua kaloja jahdaten.

Mielestäni ei ainakaan tuolloin saanut kiinni yhtään.

Kun ruokaa piti alkaa tekemään, huomasin toisen yksilön. Tämä oli ilmiselvä rantakäärme.

Kun minut huomasi, meinasi kaiketi pyrkiä kyytiin, mutta onneksi muutti mielensä, ja ui rantaan.

Tätäkin seurailin aika tovin.

Viimein se kyllästyi olemaan mallina ja ui kivien väliin, jättäen pään pinnalle.

Ilmeisesti tämä oli onnekkaampi kalastaja, koska aivan selvästä kropassa on pullistuma, ikään kuin maha täysi?

Oli tuolla takanamme jonkin matkan päässä aikamoinen parvi merimetsojakin.

En niistä viitsinyt kuvia ottaa, eiköhön niistä ole riittävästi kaiken maailman julkaisuissa juttuja ollut.

Yhden luodon täälläkin ihan lähellä valkoiseksi värjänneet.

Tänään ollut sellainen ”huilipäivä” eli kuhan löhöilty.

Mikäs kiire meillä mihinkään??

Kyllä täällä on rauhallista, vaikka väylä ihan vierestä menee.

Yksi yhteyslautta ja tämmöinen sotalaiva mennyt ohi.

Ja vain yksi Busteri.

Tuolla kauempana menee kyllä mökkiläisiä tai paikallisia pikkuveneillään, mutta se on sit siinä.

Naapurisaaren kalliolaguunia kuvasin dronella ilta-auringossa.

Todennäköisesti tuonne pystyisi Sarzallakin ajamaan. Toki kasvillisuutta aika paljon, joten eriasia haluaako tuonne mennä?

Joka tapauksessa upeita kalliomuodostelmia.

Ei siis ihme, että partiolaiset ovat tätä saarta kehuneet.

Sarza2 on tuon solan toisessa päässä vasemmalla.

Tämä saari on pikkaisen hankala kuljettava. Rotkoja, jotka eivät nyt niin hirveen syviä ole, mutta kierrettäviä kuitenkin. Ei niitä pääse sen enempää alas kuin ylöskään.

Kyllähän tämä ympäristön kalliotkin sen jo kertoo. Korkeuserot ovat suuret.

Kuten ilmakuvasta näkyy, noiden luotojen ympärillä näyttäisi olevan vettä jopa veneellemme riittävästi.

Olisi syksyllä varmaan hyviä lohipaikkoja.

Seuraavalla kerralla kenties sitten tuohon etelän puoleiseen toiseen saareen.

Siellä ehkä saa pidemmät lenkit tehtyä?

Aurinko laskee länteen, joten tuo sola on liki länsi-itä suuntainen.

Huomiseen.