Viime kesänä kävi ilmi, että kaiteen läpivienti vuotaa kabiiniin pikkuisen kovemmalla sateella. Siispä ei auttanut muuta kuin irooittaa koko kaide.

Se ei ollutkaan mikään läpihuutojuttu.

Piti ottaa tunkki avuksi ja jokaisen kiinnikkeen kohdalta milli pari kerrallan vetää läpivientiä ulos. Oli sen verran sikaflexillä vielä pitoa, että enpähän olisi uskonut.

Tunnin ähellyksen jälkeen sain kuin sainkin kaiteen irti.

Poralla irroitin läpivienneistä vanhat liimat pois, että uusi tarttuisi myös kierteiden kohdille.

Rapsutusta ja asetoonia, ja alkoi vanhat flexit olla pois.

Ennen takaisin asennusta, laitoin vielä kumista tuon prikan alle jouston, jolloin jos kaide taipuu osuessaa johonkin, ei ensimmäisenä ala vuotamaan. Toki, tuli sinne uutta sikaflexiäkin.

Nyt pitäisi vesien pysyä kabiinin ulkopuolella.

Nyt kun kaide oli paikoillaan, asensin myös yhden liinakelan lisää helpottamaan rantaan kiinnitymistä.

Näitten liinojen kanssa on niin paljon helpompi ”pelata” kuin ”sotkuisten” köysien kanssa. Näissä kuitenkin mittaa 30 metriä. Sama määrän köyttä on melkein aina enempi vähempi jostain kohdin solmussa, vaikka kuinka olisi omasta mielestään hyvin laittanut ne keulaluukkuun. Huono puoli näissä liinoissa on – joustamattomuus. Köydet aina vähän antaa periksi, jolloin ei tule niin pahaa ”repimistä” kuin liinoja käyttäessä. Joskus olenkin käyttänyt lyhyitä kumijousteisia köysiä, johon sitten liinalla kiinni. Tämä tapa siis ulkomerellä jollon usein on pitkät kiinnitysmatkat ja meri ”velloo” melkein aina.

Sitten olikin keulavauroiden loppuun saattaminen.

Epoksi kitillä olin paikannut kolhut ja ruuvin reijät, joten nyt oli sitten uuden köliraudan liimaus.

Tällä kertaa annoin sen liimautua 3 vuorokautta, ennen kuin irroitin teipit.

Kun tämä osuus oli valmis, pääsin maalaushommiin.

Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, lisäsin tuon harmaan värin leveyttä, että ei tulisi niitä rumia harmaita töhniä kylkiin. Ehkäpä ne näkyvät vähemmän tuossa harmaassa?

Samalla tuli pohjaan laitettua eliönestomaalia.

Sitten olikin pesu ja vahaus.

Vahana käytän Bilteman halpisvahaa, jonka olen hyväksi havainnut, kuten jotkut testit myös.

Kun tuo vaha on loppuu, aion ostaa RTV:n vahaa, joka viime vuonna voitti testit. Sekin on hinnaltaan kohtuullista.

Vielä pientä siivousta ja kamojen vientiä kellariin, niin alkaa Sarza olla valmis vesille.