Yöllä oli satanut, mutta eipä oltu herätty.

Pieni luonnontuotelautta oli tuullut tuulen suojaan veneemme kylkeen. Onneksi lähti jatkamaan matkaansa hetken päästä.

Sitten huomasin purkkarissa olevan kunnollisen koirasillan. Kuinka monesti olemmekaan nähneet tänä kesänä jonkun roikottavan koiraansa pois veneestään tai veneeseen. Oikein säälittänyt koiraa. Miksi eivät hommaa tällaista siltaa koiraansa varten. Tuo oli rakennettu todella kapeakeulaiseen saaristolaistyyppiseen veneeseen. Turha tulla sanomaan, että ei tuo käy meidän veneeseen. Eihän se tuohonkaan olisi suoraan käynyt, vaan pientä askaretta ja toimii.

Saaren itä/pohjoiskärhessä näimme rantakäärmeen menevän koloon. Vain häntä jäi vähäksi aikaa näkyviin.

Piti ottaa ”maija mehiläisestä” kuva, mutta peijuuni karkas.

Syksyinen punerrus saapunut paikka paikoin saareen.

Vessat olivat todella siistit. Ja paperiakin oli.

Mutta miksi käsien pesuun tarkoitettu allas on tämän näköinen. Eihän tuota käsidesiäkään kehtaa ottaa, kun ei tiedä osuuko vahingossa altaan reunoihin. Vesitonkkakin oli tyhjä. Jos haluaa, että veneilijät viihtyvät, pitää olosuhteidenkin olla sen mukaiset. Kun päivittäin käydään keräämässä satamamaksut, voi samalla reissulla tarkistaa tämmöiset jutut.

Äläkä uskokaan, että tuo kukka olisi tuossa pöydän raossa luonnostaan.

Yritin kuvata perhosta, mutta kiire oli silläkin pois kuvasta.

Joutsen perhe tuli taas sukimaan sulkansa. Varmaankin kellon ajan saisi tarkistaa, kun nämä tänne luodolle tulevat.

Keli tuli illaksi erinomaiseksi. Tuuli tyyntyi ja pilvet karkasivat.

Laituri alkoi olla täynnä ja kaksi venettä oli mennyt tuonne oikealle niemennokkaan.

Illan video.

Niille, jotka eivät ole kiertäneet koko saarta, tässä oiva kierros. Vaikka video on viiden vuoden takaa, ei saari ole muuttunut mihinkään.

Seuraavaan kertaan.