Tänään semmoinen löysä sunnuntaipäivä.

Pikku saaren kiertoa, kun kalliotkin ovat jo kuivuneet. Lähes kokonaan.

Oli muutama paikka, missä sammaleista valui, mutta ne onneksi huomasi, joten osasi joko hypätä yli tai kiertää.

Se verran oli tuuli kääntynyt lännen puoleiseksi, ettei enää tyrskyjä näkynyt. Siis kyllähän tuolla kauempana niitä on, mutta kun ei sinne näe.

Nyt kun tuuli ei ihan tähän kuvauspaikkaan osunut, niin helpommin sai kamerankin pidettyä paikoillaan.

On mulla jalustakin, mutta enpä ruvennut sitä tänne saaren toiselle puolelle raahaamaan.

Aikaisemmin kesällä, kun täällä oltiin, raahasin sen mukanani, mutta ei sillä kovassa tuulessa mitään tehnyt. Olisi pitänyt pultata tohon kallioon kiinni, että olisi paikoillaan pysynyt.

Pitäis vain päästä lähempää kuvaamaan. Nämäkin otokset otettu noin kilometrin päästä.

Tuolta kun lähdettiin, nähtiin perhosten kirmailua.

Ihan tosissaan yritti lähennellä tämä jälkimmäinen yksilö, mutta nähdäkseni jätettiin kuin nalli kalliolle.

Siitä sitten yritin ottaa vähän lähempää tuttavuutta jätettyyn kaveriin, mutta kirmas karkuun, kuten oli tehnyt se toinenkin.

Ei ole helppoa tämä luontokappaleiden kuvaaminen. Kovasti arvostan heitä, jotka hallitsee tämän.

Kotiuduttuamme, katseltiin väylällä meneviä ja tulevia veneitä.

Suurin osa menee itään päin, siis kohti pääkaupunkiseutua.

Mutta kyllä siinä oli joku sinnikkäästi vastatuuleen luovimassakin.

Tuollaisessa kapeahkossa ”rännissä” saa ottaa luovin jos toisenkin.

Se meinaan puhaltaa pitkin tuota kapeikkoa lännestä itään. Ja aika navakastikin. Noin 10 m/s ja puuskissa sitten jonniin verran kovempaa. Meillä on ”kipuraja” juurikin tuo 10 m/s. Jos ei ihan pakko ole, niin ei kyllä Sarza2 liikahda, jos enempi tuulee kuin tuo kymmenen.

Välillä oli pilvetön taivas mutta sitten iltapäivällä alkoi tulla enempi pilviä.

Meille tuli ensimmäiset pisarat vasta kuuden pintaan ja sekin semmoista muutaman minuutin kuuroa oli.

Niitä sitten toistui muutaman kerran.

Taivaalle kun tihrustin, sattui tämä haukkakin tulemaan sopivasti kuviin.

Niin meni nopeesti ohi, ettei kamera kerennyt kunnolla tarkentamaan.

Tuosta kun yritin suurentaa, ei saanut oikein mitään selvää lajista.

Vaalean laikukas on, joten voisi varpushaukka olla. Ei kuitenkaan mikään iso ollut.

Veikkaanpa siipien kärkiväliksi 60-70 cm.

Olin nähnyt aiemmin tämän lentelevän täällä, mutta en kerennyt kameraa hakemaan, kun jo oli pois näkökentästäni.

Liikenne sen kun vilkastui jossain vaiheessa.

Ja edelleen suunta oli suurimmalla osalla itään.

Tuota nopeahkoa venettä kun uudemman kerran kuvasin, huomasin vasta silloin nuo vesilinnut.

Isohko parvi oli aika lähellä meitä.

Otsikon mukaan, ruokaahan tässä oltiin tekemässä.

Torilta ostetut kanttarellit pannulla kuiviksi. Bataatti, lanttu ja sipulu sentin kuutioiksi ja valkosipuli pieneksi silpuksi.

Mittaa en käytä, mutta silmä kertoo kyllä aika tarkasti sen.

Kaikki sekaisin vuokaan, joka meillä nyt on 0,85 lt vetävä. Sinne mausteita maun mukaan.

Meillä tänään yrttejä ja pippurisekoitetta, loraus kermaa ja muutama nokare yrttivalkosipuli tuorejuustoa. Kerman voi korvata tilkalla vettä, eikä juustoakaan ole aina saatavilla, jolloin laitan lihaliemikuution pilkottuna sekaan.

Possun sisäfileestä kalvo ja enimmät rasvat pois. Noin senttiä paksuja viipaleita.

Tässä vaiheessa vain pippurirouhetta pintaan. Joskus käytän myös vähän öljyä, jossa sitten pyörittelen, mutta nyt jätin sen pois.

Suola lisätään vasta juuri ennen kuin ovat kypsiä.

Koska juurekset tarvitsevat vähän enemmän aikaa kypsyäkseen, olivat ne nyt noin parikymmentä minuuttia ihan itekseen tuolla grillissä kansi kiinni.

Sitten fileen palat kuumalle grillille, jotta saadaan nesteet pysymään palojen sisällä, etteivät kuivu.

Sitten voi vähentää lämpöä ja odottelee niiden kypsymistä. Noille ohuille paloille riittää semmoset kymmenen minuuttia.

Lihat ruskistin ja haudutin tuollaisessa vuuassa, jonka jostain halpiskaupasta ostin. Tosi hyvä, ei tartu kiinni ja helppo puhdistaa. Eikä valu grillin liekkien päälle savuttamaan. On vaan ohutta materiaalia, joten ei parane haarukalla tai puukolla sohaista reikää siihen.

Tuohon juureslootaan voi laittaa melkein mitä juureksia vaan. Peruna kestää pisimpään kypsyä, joten jos mukana, tarvitsee tunnin, ennen kuin ovat kypsiä.

Bataatti ja lanttu kypsyvät nopeammin.

Täytyy itseä vähän kehua, mutta hyvää oli.

Ruokajuomat sitten omien mieltymysten mukaan.

Me tykätään punkusta lihan kanssa, mutta pullot kumpaisellakin omanlaisensa.

Siinä seiskan maissa tuli useampikin sadekuuro.

Välillä oikein reilujakin.

Ja hämärä laskeutui tänäänkin saariston ylle.