Pienen aamuveryttelyn jälkeen, lähdettiin Örön suuntaan.
Harvinainen näky tänäpäivänä.
Kolme purjevenettä ja kaikilla purjeet ylhäällä, paitsi yhdellä vain genua.
Nämä olivat tulossa Öröön suunnalta, joten toiveita olisi, että tilaa meillekin riittää.
Ei mennyt kuin hetki, niin pohjoisesta paahtaa muutama moottorivene kohti samaa satamaan kuin me. Olin ajatellut ajaa cruisailuvauhtia, mutta muutinkin saman tien suunnitelmaa ja kaasukahva alas.
Ajettiin suorilta septin tyhjennykseen ja onneksi niin tehtiin, koska kun saatiin paikka, oli tulijoita ruuhkaksi asti.
Positiivinen tulo, koska satamaopas ohjasi mihin kannattaa kiinnittyä kysymällä leveyden.
Hyvä palvelu.
Päästiin rantaan ja kahvilaan maksamaan. Mutta eipä ollut enää satamatoimisto olekaan siinä.
Samalla muistin viimekesästä, että olivat perustukset tehneet uudelle rakennukselle ja siellähän se nyt sijaitsee.
Nautittiin kuitenkin tuolla ulkona yhdet juomat.
Kävimme kiinnitttämässä maksu”rannekkeen” kaiteeseen ja lähdettiin pikkulenkille. Venähti lenkki vähän pitemmäksi kuin piti.
Katsastettiin ravintolan tarjonta, mutta tällä kertaa emme tarttuneet tarjontaan.
Jatkoimmekin matkaa ja karttaa tutkaillessani päätettiin ”kipaista” eteläkärjessä. Se oli semmonen kuuden kilometrin lenkki.
En yhtään ihmettele, että ovat nimenneet tämän mukulakivisen tien pitkäikäväksi.
Kuvittelepa kesähelteellä kaikki varusteet niskassa marssimassa epämiellyttävän epätasaista mukulakivetystä pitkin kilometritolkulla. Tai talvella -20 asteisessa pakkasessa.
Siellä täällä puissa roikkui ”vartioita” vai olisko olleet valoja?
En muista viimekesästä näitä nähneeni.
Silloin ei kylläkään menty tuohon suuntaan.
Pikkaisen on talo päässyt ränsistymään. Taitaa olla entinen kantahenkilökunnan rivari.
Enpä näitäkään nähnyt, kun viimeeksi käveltiin aukion toista laitaa.
Juoksuhaudat.
Kuvattavaahan täällä on vaikka kuinka paljon, joten kaikkea en mahduta tänne. Yritän olennaisemmat laittaa.
Historia suorastaan havisee tällä.
Nämä kasvit olivat nauhalla eristetty, jottei turistit tallaisi niitä nurin. Kasvaa kuulemma vain täällä ulkosaaristossa joissakin saarissa.
Tätä merikaalia ei sentään oltu eristetty, vaikka sekin lienee vain paikallinen ”asukas”. En muista nähneeni, tai sitten en ole aikaisemmin ymmärtänyt niiden olevan kaaleja.
Eipä mennyt tämä reissu eteläkärkeen hukkaan.
Sai nähdä paljon itselle ennen näkemätöntä ja oppia uusia kasvejakin.
Karvaisia ovat nämä lentävät örkit.
Varmaankin suojaavat mutta ennen kaikkea, toimii pörrö paremmin pölytystehtävissä kuin jos kiiltonahalla olisi vuorattu.
Maailmallahan on paljon puhuttu, kuinka pörriäiset ovat vähentyneet, jolloin ei pölytys toimi.
Ei tule hedelmiä eikä muitakaan hyötykasveja, jotka sitten meille syötävät kasvattavat.
Täällä äkikseltää lenteli aika paljon, varsinkin noita pullukoita.
Eteläkärkeen olivat aika hienon riippusillan tehneet, mutta piti muistaa pitää viiden metrin välit ylittäjillä. Silti alkoi heilumaan aika inhottavasti.
Samantyypisiä oli osa koivuistakin, kuin lapissa, oliko nyt jotain vaivaiskoivuja?
Saaren toisessa ruokalassa oli pienimuitoinen näyttely, jossa eteläkärjen kuuden tuuman tykkiasemasta kerrotiin. Siitä lasikuvun alta tykkiasemasta kuvasin, joten heijastukselta ei voinut välttyä.
Hienossa kunnossa oli tämäkin talo.
Ylipäätään, paria entistä asuintaloa lukuun ottamatta, kaikki näkemämme rakennukset hienossa kunnossa.
Tämä päällikön huusholli on kuin suoraan satukirjasta, ainakin ulkoa päin. Hienot ikkunaluukutkin.
Teltta-alueelle johtavan tien portiksi laitettu pari tykinammusta. Onkohan nämä nyt niitä kutosen tukkiin kuuluvia?
Tuosta eteen päin oli ilmeisemmin henkilökunnan asuntoja.
Saaren historiasta en sen enempää kertoile, jokainen saa itse tutkailla ja googlettaa.
Kävelyn jälkeen olisi pitänyt tehdä sapuskaa, mutta laiskuus iski kokkiin ja haettiin rantakahvilasta burgerit. Olikin oikein ylämaan karjalihasta tehty ja kyllä maistui. Todella maukkaita. Ei voi edes samana päivänä puhua jostain mäkkärin purilaisista.
Niitä odottaessani, kuulin, että satama isojen veneiden osalta täynnä. Pari pikkuvenettä olisi kuulemma vielä mahtunut.
Oli hyvä valinat ne burgerit.
Jätänpä jotain kerrottavaa vielä huomisellekin.