Aamu valkeni upeassa kelissä. Tuulta ei nimeksikään.

Tein pikaisen sääennusteiden tiedustelun eri kanavilta. yr.no, merisää ja aaltopoiju. Sen tuloksena alkuperäinen ajatus mennä Elisaareen, tuntui nyt huonolta. Huomiseksi tuuli kääntyy, joten jos Porkkalan selän ylityksen jättää sinne, on vasta-aaltoon ajaminen. Se ei houkuttele yhtään. Niinpä päätin, että ylitämme tämän ”pahamaineisen” selän tänään.
Oikaisimme Bogaskärin eteläpuolelta suoraan kohti Porkkalan niemen kärkeä. Oikeastaan kohti Rönnskärin majakkaa.
Matkalla ohitimme yhden purjeveneen, joka oikeasti kulki purjeilla. Aalto ei ollut isoa, joten matka taittui vauhdikkaasti.

Upinniemen laivastotukikohdasta tuli sotalaiva. Se ehti kääntyä jo ulkomerelle, ennen kuin hiljensimme sen tekemiin aaltoihin. Ja tosiaan, ne olivat aaltoja. Vauhti piti hiljenttää sellaiseksi ”räkäplaaniksi” ettei oltaisi menty kuuta kiertävälle radalle 😉

Sitten näimme kaukana edessämme ison purjelaivan. Se kääntyi pohjoiseen menevälle väylälle, joka menee Sommarön länsipuolelta. Eye of the Wind. Aika iso keksintö, mutta koneella ajelee?

Saavuimme Lähteelään hyvillä mielin. Saimme vakipaikkamme. Ei ollut muita täällä perällä.

Nyt täällä on uudet yrittäjät. Kävimme maksamassa yöpymisemme ja pienet juomet sen kera.

Jos olimme yksin tuolla perällä, ei ollut ruuhkaa isoilla laitureillakaan. Pitää muistaa nyt, että olemme jo elokuun puolessa välissä keskellä viikkoa ja koilutkin ovat alkaneet.

Ainakin täällä hoidetaan ”polut” hyvin, kuten oli aikaisemminkin hoidettu.

Nyt on sentään pilkottuja puita grillaamista varten.

On kuitenkin jätetty liikuntaa harrastaville vielä vähän hommia.

Sitten huomasin tuon samaisen purjealuksen, joka nähtiin Porkkalan selällä. En ole kuuna päivänä nähnyt noin isoa alusta Stora Svartön laiturissa.

Piti oikein marinetraffic.com’sta katsoa aluksen tiedot. Syväyttä näyttää olevan vain 2.8 metriä, joten kyllähän tuonne voi ajaa tuolleisellakin saaren ulkomeren eli itä/pohjoispuolelta sisään.

Aluksen perustiedot ja historia
- Alkuperäinen tyyppi: Alus rakennettiin alun perin vuonna 1911 Saksassa takiloiduksi kuunariksi (topsail schooner) nimeltä Friedrich. [1, 2]
- Nykyinen takila: Se muutettiin ja kunnostettiin prikantiiniksi/prikiksi 1970-luvulla. Molemmissa mastoissa on nykyään raakapurjeet. [, 2, 3, 4]
- Käyttötarkoitus nykyään: Alus toimii nykyisin koululaivana (engl. sail training ship) sekä tilaus- ja risteilykäytössä tarjoten elämyspurjehduksia. [1, 2, 3, 4]
- Tunnettavuus: Alus on erittäin kuuluisa punaruskeista purjeistaan ja esiintymisistään useissa Hollywood-elokuvissa, kuten Sininen laguuni (1980) ja Myrskyn silmässä (White Squall, 1996)
Siirrytään pikaisen pienempii aluksiin.
Täällä on nykyäänkin vuokrattavissa soutuvene. Lisäksi on pari kanoottia. Hinnat voi katsoa Lähteelä.com osoitteesta.

On myös muutama suppilauta. Ja tietenkin asiaan kuuluvat pelastusliivit.

Joutsen pariskunta tuli lähelle Sarzaa ruokailemaan. Varovasti otin kuvan, etten vain häiritsisi heidän toimiaan.

Keskellä metsää, ei suinkaan. Ihan laiturissa olemme.

Sitten kävin ottamassa lähikuvaa purjelaivasta. Stora Svartö’n laiturissa ja kylkiparkissa 😉

Vähän eri kuvakulmasta. Kävi tuuri, kun oli noin hieno auringonlaskun valaistus.

Seuraavaan kertaan.