Aamulla herättiin sateeseen. Ensin oli tarkoitus jäädä toiseksikin yöksi tänne, mutta sitten päätettiinkin vaihtaa maisemaa. Jouduimme odottelemaan sateen loppua ja kallion kuivumista yhteentoista asti. Keulan liinat piti saada otettua maista pois ja kalliot ovat erittäin liukkaita, jos ovat märkiä.

Keli oli melkein tyyni, joten saatoimme pitää ihan reipasta matkanopeutta.

Mitä lähemmäksi Tammisaarta pääsimme, sitä enemmän pilvisyys lisääntyi. Jopa sateen uhka kasvoi.

Katsoin sateliittiennusteista sateen liikkeistä. Ne ennustivat sadetta samaan aikaan kun saapuisimme satamaan. Siispä hidastin vauhtiamme, jotta sadekuuro ehtisi siirtyä idemmäksi ja saisimme rantautua kuivina.

Suunitelmani onnistui täydellisesti. Kun olimme saaneet köydet kiinni laituriin ja aisoihin, alkoi sade uudelleen.

Taas odottelimme puolisen tuntia ja pääsimme satamatoimistoon hoitamaan satamamaksun. Maksoimme suoraan kahdeksi yöksi. Täällä kun on niin paljon mielenkiintoista nähtävää.

Satamatoimiston takaa otettu kuva ravintola Knipanista.

Ei ole ruuhkaa täälläkään. Isojen veneiden poijut aivan tyhjinä. Oikealla olevassa laiturissa sentään toinen puoli täysi, mutta meren puoleisessa vain vajaa puolet paikoista käytössä.

Pienen huilin jälkeen lähdimme kiertelemään vähän kaupungille. Kävelykatu entisellään.

Tietenkin piti päästä We-Box kahvilaan kakuille.

Tämä satsi maksoi 13.- €. Ei ole hinnan kirous. Ja kakkupalat, ne olivat täydelliset. Nam…..

Tulimme kahvilaan vain puolituntia ennen sulkemisaikaa, joten leipä- ja pullatiski alkoi olla aika tyhjä. Kauppa on siis käynyt hyvin.

Kävelykadun yläpäässä oli kolme tällaista hienoa kukka-asetelmaa.

Kun olimme kirkolle päin menossa, oli perhonen maassa eikä poistunut, vaikka ihan läheltä otin kuvan. Taisi olla uupunut.

Upea on kirkontorni. Tammisaaren kirkko (ruots. Ekenäs kyrka) on harmaakivistä rakennettu kirkkorakennus Tammisaaressa Raaseporissa. Se rakentaminen aloitteentekijä oli Gustaf Adolf Leijonhufvud, suunnittelijasta ei ole tietoa^[1]. Kirkkoa rakennettiin vuodesta 1651 1670-luvulle asti. Nykyisen ulkoasunsa kirkko sai Charles Bassin suunnitelmien mukaan toteutussa korjauksessa vuosina 1839–1842 vuoden 1821 tulipalon takia. Kirkon tyylisuunta on uusklassismia ja siinä on 560 istumapaikkaa.

On ainoa Barokkityylinen harmaakivikirkko Suomessa.

Kalatorin lähellä on paikallisten venevalkama. Ei ole enää täälläkään paljon veneitä. Muistan joskus 70-luvulla, kun oli täynnä puufiskareita.

Aitaan oli laitettu vanhoista hyvistä ajoista kuvia. Menoa ja vilskettä oli tuolloin kalatorilla.

Puu-ukko kurkkii aidan yli 😉

Aidan takana tarkkaili vihaisen näköinen kotka.

Vanha kaupunki on oikeasti vanha. Vanhimmat talot Vanhassa kaupungissa ovat 1700- luvulta, asemakaava muodostui paikalle jo 200 vuotta aikaisemmin. Suomalaisissa kaupungeissa kaavamainen ruutukaava yleistyi 1600 luvulla. Keskiaikaisista kaupungeistamme vain Porvoossa ja Tammisaaressa ei siirrytty uuteen ruutukaavaan.

https://tammisaarenvanhakaupunki.fi/fi/vanhakaupunki/historia/

Vielä kuva upeasta kirkontornista.

Hiekkarannan puistossa on muistomerkki sodassa kaatuneiden kunniaksi. Sitä ympäröi tyrnimarjapensaat.

Tässä pienemmässä vierasvenelaiturissa oli loppupeleissä kolme muuta venettä meidän lisäksi.

Missä kaikki veneilijät ovat?

H-veneet tulivat ilmeisestikin keskiviikon viikkokisastaan laituriin ja siinä nyt pakkailivat purjeita pois. Näissä vanhoissa veneissä kun ei ole mitään rullareivejä keulapurjeelle eikä siihen aikaan myöskään ollut puomisuojaa isolle purjeelle. Ne tulivat sitten myöhemmin isompiin purjeveneisiin.

Seuraavaan kertaan.