Saimme viimein kamat kasaan ja lastatua kaikki Sarzaan. Niinpä saatoimme aloittaa jo perinteeksi tulleen länteen suuntautuvan reissun. Yleensähän lähdemme vasta Juhannuksen jälkeen. Mutta kun Joutsassa oleva paikka on mennyt myyntiin, ei siellä enää voi viettää tutussa porukassa Juhannusta. Johan siellä tulikin liki parikymmentä juhlaa vietettyä.

Olin miettinyt useaamman kohteen, johon voisi Juhannuksena vielä mahtua. Ja kuinka ollakaan, heti ensimmäinen tärppäsi. Ei ollut kuin yksi vene Bylandetin pohjoiskärjessä, joten tutulle paikalle parkkerattiin vene. Ystävällisesti tulivat auttamaan rantautumisessa.

Ei ollut kukaan latunut/heitellyt puita liiteriin. Me oelmme sen tehneet todella monena vuonna, mutta nyt ei tehdä. Jätetään se nuoremmille. Mutta nyt kun olemme seurailleet tilannetta, ei ole kalikkakaan siirtynyt suojaan.

Meräkkä on kaatanut muutaman vanhan puun. Ainakin toinen on kunnon tervasta.

Kävin vilkaisemassa saaren känsirantaa. Oli seitsemän venekuntaa vieri vieressä.

Ikävästi kävi tuuli suoraan veneiden kylkiin. Ja koska meri ei ole kuin 13,5 astesta, aika vilpoinen on puhuri.

Ovat saaneet tänne eteläkärkeen uudet, hienot WC:t. Kateeksi käy, kun meillä täällä pohjoispäässä ei moisia uutukaisia ole.

Viiden aikoihin Siljan laiva teki Juhannuksen kunniaksi saaristoväylän valinnallaan matkustajilleen upeat maisemanäkymät. Väylähän menee ihan tämän saaren läheltä.

Näillä näkymin tässä kuva yöpyvistä veneistä Bylandetin pohjoispäässä.

Ilta saapuu …. Juhannusaatto ..

Seuraavaan kertaan.