Torilla käytiin marjoja ja sieniä ostamassa ja leipomokahvilassa leipää ja herkut.

Ei ollut tänäänkään paljoa myyjiä, mutta taas kuitenkin saatiin mitä tarvittiin.

Sitten odoteltiinkiin nälän tuloa. Menimme ennen lähtöä syömään Merisalin lounaspöytää. Ihan kelporuokaa.

Minulle olisi riittänyt pelkät alkupalakalat. Silakkaa jos jonniinmoisesti valmistettuna.

Ne olivat tosi hyviä. Salaattejakin oli montaa sorttia, kuten pääruokia. Eihän tämä mitään gurmeeta ole, mutta ainakin mahansa saa täyteen.

Paljon oli ruokailijoita, joten ei turistikausi ihan ohi ole vielä.

Kolmen maissa lähdettiin ajelemaan kohti päämäämme, Duvsholmia, mutta sinne lähelle päästyämme huomasimme, että siellä olikin jo kaksi venettä. Ei ruvettu änkeämään kolmanneksi pyöräksi. Kyllähän täällä saaria riittää.

Olisi ollut parempiakin paikkoja rannan puolesta, mutta kun ei saanut keulaa mihinkään kiinni.

En viitsinyt levitellä kaikkia köysiä pitkin kalliota, se laiskuus siis pakotti etsimään tämän paikan.

Tästä ei Gullkronaan ole matkaa lounaaseen kuin pari-kolme mailia. Ehkäpä mennään vilkasemaan saarta. Onhan se nyt avautunut yleisöllekin.

Hätäinen tutustuminen ilta-auringossa saaren lähiympäristöön.

Illan näpsy.