Niin vierähti kevät sen verran pitkälle, että pääsin Sarzan kimpuun ja asentamaan uusia Lifepo-akkuja ja niitä varten uudet laturit.

Olin tilannut jo talvella Eco-worthy´ltä Saksan toimipisteestä nämä akut, erittäin hyvään tarjoushintaan.

LiFePO4 12V 50Ah Lithium-Eisen-Phosphat-Batterie

Nyt hinta on pompsahtanut liki tuplaan siitä, mitä maksoin itse. Näitä 50 ah akkuja tuli kolme, jotka vastaavat n 300 ah lyijyakkuja. Entiset, 2 x 140 ah akut sain myytyä naapuriveneeseen. Olivathan ne melkeinpä uusia, viime keväänä takuuna saatuja. Painoa säätyy tällä tavalla rapiat 50 kiloa.

Oli siis niiden asennus, uusine johdotuksineen. Hylkäämääni lyijyakkujen johdotukset hupipuolelta menivät täysin uusiksi, koska entisessä systeemissä niillä pystyi myös starttaamaan koneen, mutta nämä uudet eivät kestä startin tarvitsemaa suurta virtapiikkiä. Samoin koko latausjärjestelmä piti vaihtaa, koska koneen laturi saattaisi palaa, varsinkin hiljaisilla nopeuksilla jäähdytyksen pienentyessä. Niinpä hankin Suomen akuilta Victron energy Orion-Tr DC-DC Converter’in, joka lataa lyijyakulta, (startti), kun sen jännite ylittyy 13,5 volttia, eli käytännössä koneen käydessä. Lisäksi piti ostaa toinen maasähkölaturi, koska jo olemassa oleva Mastervolt ei osaa ladata yhtä aikaa lyijy- ja lifepoa. Kaikkien väliin tietysti sulakkeet, jotka nyt ovat tuollaisia automaattimallisisa. Lisäksi asensin yhden uuden sulaketaulun, jonka kautta menee kaikki ”hupi”laitteet, kuten jääkaappi, webasto, radio ja oikeestaan kaikki, mitkä ei liity ajamiseen.

Samalla tuli selvitettyä kaikkien laitteiden johdotukset. Esim radion ”löytäminen” tai siis sen virtajohdon etsintä tuotti ”pikkaisen” töitä.

Ja kun askartelee, on välillä sotku sen mukaista veneessä. Onneksi Madam ei tule katselemaan, mitä puhastelen 🙂

Kaiken tämän askareen välissä, kun sää sen salli, alkoi myös kylkien ehostus. Siinä sain avukseni Masin, joka hyvin ansiokkaasti käytti kiilloituskonetta ja lopputuloksen näkee kuvasta.

Siinä saa lampaavilla kyytiä, niin että olisi pää pyörällä vielä pitkään.

Viime kesänä kokeilin toisella kyljellä nano-keraamista pinnoitetta vahan asemasta ja sen verran rohkaistuin tuosta kokeesta, että nyt koko vene käsiteltiin tuolla pinnoitteella. Vahat on siis ihan OUT.

Auto puolellahan on jo vuosia käytetty kyseistä kestopinnoitetta. Tai ainakin lähelle tätä tuotetta.

Kannen ja kabiinin kylkien pesun ja käsittelyn jätin laiturille tehtäväksi, koska se on vaan niin paljon helpompi tehdä laiturilta käsin.

Ja kuten kuvasta näkee, nokea on ihan riittävästi.

Nuo tasaiset kohdat olivat niin pinttyneet, että ne piti oikein myllyttää, eli hionta-aineella käsitellä. Oli jäänyt viime keväänä käsittelemättä, joten nyt sitten sain tehdä tuplamäärän hommia.

Pari päivää sai touhuta oikein kunnolla, että sain kohtuullisen näköiseksi.

Tuota röpelöistä osuuttahan ei voi oikein millään käsitelläkään, ettei se tule liukkaaksi, joten kesän mittaan siihen kertyy helposti kaiken maailman lika. Olen liian laiska käyttämään kesällä harjaa ja vettä.

Tälle kaudelle saimme uuden paikan samaisesta laiturista, muuta paljon lähempää porttia eli rantaa.

Nyt ei tarvitse olla eväitä mukana, kun kävelee veneelle.

Entiselle paikalle oli varmaankin yli 400 metriä matkaa, nyt alle puolet siitä.

Sitten olikin hifistelyn vuoro, eli asensin uuden telkkarin. Vanhan sain myytyä heti. Nyt on sitten ”äly-tv” eli on netti ja kaikki …. näkyy Areenat ja Katsomot, jos ei ole ”oikeeseen” aikaan paikalla katsomassa. Ai niin, eipä saaristossa joka paikassa telkkari näykään eikä toimi välttämättä nettikään. Siksi tämä ominaisuuksien parannus, eli kun sitten näkyy, voi katsoa ne ohjelmat, mistä jäi paitsi.

Vielä pientä siivousta sisätiloissa ja sitten pääsen tuomaan patjat ja muutkin tarpeelliset Sarzan uumeniin.

Ensimmäistä reissua odottelemaan