Jo eilen päätettiin, että on päästävä satamaan, mistä saadaan vettä ( nyt oli jäljellä n 4 lt makeaa) ja kenties ruokaakin.

Lähellä on Lappo, missä kumpainenkaan ei ole ennen käynyt.

Satamssa aika vilkas lauttaliikenne, mutta eipä haittaa meitä.

Pitäähän paikallisten ja mökkiläisten päästä liikkumaan, autojen kera.

Nyt sattui olemaan vesi aika alhaalla, joten meidän piskuisen veneemme keula jäi melkein puolimetriä laiturin kannen alapuolelle. Tuottaa hankaluuksia ennen kaikkea tulla takaisin veneeseen.

Satamakonttorissa oli oikein ystävällinen nuori leidi, joka kovasti ihmetteli, ettei aikaisemmin oltu käyty, kun mainitsin asian. Kehui kovasti uutta saunarakennusta.

Kauppa aivan toimiston välittömässä läheisyydessä.

Venevajat todella siistit, ainakin julkisivut. Sähkökaapit laitureilla myöskin aivan uudenaikaiset sekä upeasti kelautuvat vesiletkut. Ei tarvitse selvitellä sotkuisia letkuja. Ensimmäinen laatuaan minun kohdalla. Ten points for that.

Oikeestaan heti sai vaikutelman siististä, hyvin hoidetusta satamasta.

Sama siisteys jatkui kaupan sisällä.

Ei roskan roskaa väärissä paikoissa.

Valikoima aivan riittävä saariston kaupaksi.

Saapi nähdä, jatkuuko sama suitsutus, kunhan saunassa ja sen jälkeen vielä ravintelissa ollaan käyty?

Pohjoistuulen on ennustettu jatkuvan tämän päivän navakkana, joten se nyt pikkaisen käy meidän vasempaan kylkeen, mutta kaikkeahan ei voi saada, edes paratiisissa.

Jännä yksityiskohta, mitä myöskään en ole ennen nähnyt.

Meille turisteille tehty kiinteät, kunnon grillauspaikat.

Kyllä tuossa on paapatus heinäkuun helteillä käynyt, kun lihaa on grillattu. ( ihan saa ite päättää, tarkoitinko grillaajien tuotteita vaiko itse grillaajia)

Mutta ettei kaikki menisi pelkäksi kehumiseksi, on satamaan eksynyt niitä surullisen kuuluisia junttejakin.

Jättäneet niin mukavat kulkupelinsä tuohon tankkauspisteeseen, missä useampikin pysäköinnin kieltävä merkki.

Tilaa olisi ollut siirtää mokomat kiiturit pikkaisen syrjään, mutta kun ei, niin ei.

Nuo olivat tuossa jo meidän tänne tullessa. Kerettiin käydä toimistolla, kaupassa ja saunaakin pällistelemässä ja vielä takaisin veneellemme.

Sattumoisiin, kun tuohon pyrki vene tankkaamaan, porukka tuli ja lähti.

Jos tuo tankkaaja olisi tullut puoli tuntia aikaisemmin, mitäköhän olisi tehnyt???

Olisikohan tämän kuvan välittämät fiilikset nyt tullut tässä vuodatettua.

Illalla sitten lisää, mutta ensin se pakollinen ilmakuvaus.

Tuo penkkikin oli todella hyvän näköinen.

Nyt oli testattu sauna ja hyväksi havaittu. Oikein pehmeät löylyt, lisänä tätä päivää; näköala merelle. Vilpolakin on ja riitävän iso. Toki heinäkuun ruuhka-aikaan voipi ainakin löylyhuoneessa ahdasta olla, mutta niinhän ne silloin on joka satamassa.

Sitten oliki illallisen vuoro.

Satamassa Restaurang Galeasen (Pisimmän galeassin pituudeksi mainitaan 145 jalkaa. Galeasseissa keulaan sijoitetut tykit osoittivat niin eteenpäin). Piti luntata, mitä tarkoittaa ravintolan nimi.

Siispä sinne. Tietysti tutkittiin a la carte-listaa jo etukäteen, joten ei sitten tarvinnut arvuutella niin kauaa pöydässä.

Ilmeisesti ravintoloitsija itse otti tilaukset ja hoiti tarjoilun muutenkin asiallisesti.

Jos oikeen hiuksia halkoo, hänen rento asunsa olisi voinut olla ”hengen”mukaisempi. Vaikkapa se T-paita vaakaraidallinen, olisi jo tuonut ihan eri fiiliksen.

Alun etanat ja pään metsästäjän leikkeet, olivat erinomaisia.

Leikkeiden koko oli mallia 20 v nuorelle miehelle. Ei jaksettu kokonaan annosta, sen hyvästä mausta huolimatta, kumpainenkaan nauttia. Olisi ihan mahdoton ähky tullut, jos olisi väkisin pistellyt menemään.

Kaiken kaikkiaan, oikein hyvä valinta satamaksi tälle päivälle.

Tänne voi tulla uudelleenkin.