Päätettiin poikien kanssa lähteä merelle. Ja koska yksi meistä ei ollut käynyt koskaan näillä nurkilla saaristossa, mentiin sisäväylää pitkin Mickelskärin Bylandettiin.

Päivä sattui olemaan puolipilvinen eikä vielä tuultakaan hirveästi.

Pojoispäädyn poukamaan ankkuroitiin.

Paikalla oli jo kaksi venekuntaa, mutta molemmat olivat poijuissa kiinni.

Päästiin valmiille hiilloksille pihvejä paistamaan.

Sitä ennen kävin pilkkomassa juurekset vuokaan.

Ben sai virvelin lainaan, kun ei ollut omaansa muistanut/tajunnut ottaa mukaansa.

Masi tais lähteä henkiseksi tueksi?

Nuo kertisvuuat ovat verrattomia kapistuksia hauduttaa ja kypsyttää ruokaa.

Olimme ostaneet Masin lompakkoa käyttäen kunnon Entrecoteeta Prismasta, jotka sitten laitoin maustumaan veneessä.

Ja sienten sisään valkohomejuustoa.

Suottaapi hyvvää tulla.

Kun juurekset olivat tunnin verran hautuneet, oli pihvien käristyksen vuoro.

Hiilos oli kunnon koivuklapesta tehty. Ja niitähän täällä onneksemme on, kiitosa Espoon kaupungin.

Pakissa on jo lämpenemäss kahvivesi, eipähän tarvitse sitten niin kauan odotella sumppia.

Kyllä tais poikain suun muikeena evästä lautaselle mättää???!!!

Oli tuossa hyvä naatiskella hyvässä seurassa.

Se hyvä puoli näissä ulkosaariston saarissa on, että huttuset ei kiusaa, ainakaan täällä kallioisilla puolilla. Varmaankin tuolla ryteikössä sitten niitä on, mutta kukapa sinne ehdoin tahdoin menisi.

Ei keretty paljon puhelemaan, sen verran hanakasti meni ”tavaraa” kitusiin.

Kun mahat oli täynnä ja kaffet hörpitty, juuri ennen saarikierrosta, tuli aivan viereemme vene, jotka kuulemma yöksi jäävät.

Rohkeesti kippari aika matalaan kohtaa keulansa laittoi. Olisi meidän veneellä jäänyt minulta tekemättä.

Siellä nyt kiinnitysköysiään asettelevat.

Benille esittelimme saaren ihmeitä. Tällä kertaa en ottanut niistä vanäläisten tekemistä taloista kuvia, ne löytyy mun vanhoista jutuista.

Toiselle puolen saarta oli joku hienon kuvion vanhasta köydestä tehnyt.

Taitaa hyvin kuvata myöskin suhdettani tähän saaristoon ja ylipäätään merellä oleskeluun.

Niin päättyi tämäkin kiva retki.

Ulkokautta kohtuullisessa sivumyötäisessä aallokossa kotisatamaan tultiin puoli kasin paikkeilla.