Totuus ja vääryys

Mitäpä kertoili Presidenttimme uuden vuoden puheessaan; onkaan aiheeksi parempi kuin Totuus.

Kaikki kilpaa kehuvat mitä kaikkea he lupaavatkaan tehdä, jos tulevat valituksi.

Ajattelematta ollenkaa, että jos me tavalliset ihmiset valehtelisimme, anteeksi, puhuisimme ”hivenen” liioitellusti työpaikkahaastattelussa ja että kun se sitte huomattaisiin töiden edetessä, niin lopputilihän siitä seuraisi.

Mutta politikoille se on sallittua. Ihmettelen suunnattomasti kansan kärsivällisyyttä. Ja mikä ihmeellisintä, aivan sama mitä puoluetta nämä ”hivenen” liioitellusti puhujat ovat, samaa potaskaa meille syöttävät.

Sitä sen sijaan en enää ihmettele, miksi maailmalla alkavat pärjätä kaiken maaliman populistipuolueet. Kun kerran kaikki valehtelee, kokeillaan valehteleeko populistipuolue vähemmän kuin nuo perinteiset ????

Ja ihmetys on suuri, kun mitään muutosta ei tapahdukkaan.

Syy on byrokratian.

Sen me olemme perineet jo sekä Ruotsin että Venäjän vallan ajoilta.

Koska olimme periferiaa, kaikki päätökset piti hyväksyttää muualla, joko Tukholmassa tai Pietarissa, riipuen kenen lauluja milloinkin laulettiin.

Ja niin kasvoi virkamieskunta, Pitihän jokaiselle asiantuntijataholle tehdä oma virka. Ja sitten tietenkin oma virasto. Ja kun on oikein virasto, pitäähän sitä virastolla olla oma pytinki. Loppu on sitten historiaa.

Siksi elämme Byroslaviassa ja sen tuomassa vääryydessä.

Byrokratia on taiteen laji, joka pystyy mahdollisen tekemään mahdottomaksi.

Siksi poliitikko lupaamalla jonkun asian hoitaa, lupaa liikoja, koska byrokratia estää sen muutoksen tekemisen. Tai jos nyt ei ihan estä, se etenee niin hiivatin hitaasti siella rattaissa, kenties muutettunakin, koska pitäähän jokaisen viraston/virkamiehen saada laittaa siihen oma puumerkki/muutos. Joten, kun se lopulta ”ulos” tulee, ei se ole se sama ehdotus/parannus, mitä lähdettiin hakemaan. Pahimmillaan se on  lopulta toteuttamiskelvoton, niinkuin yleensä on.

Tämä kaikki taas johtuu yksinkertaisesti siitä, että ammattipoliitikot kuten virkamiehetkin, ovat täysin vieraantuneet tavallisen ihmisen elämästä.

Trevor Wilkinson – brittiläisen kitarateollisuuden guru:

”Hyvän ja huonon kitaran on tasan yhtä paljon työvaiheita”

Kun emme pysy totuudessa, voivat seuraukset olla kauas kantoiset.

Ja nyt muhun ihan tava ihmisistä.

Olet luvannut viedä lapsesi/isäsi/äitisi  jonnekkin, mutta ”kavereiden” kanssa vähän venähti, joten et vienytkään.

Tapahtui vääryys, jonka tämä lupauksen saanut henkilö saattaa muistaa pitkäänkin. Jopa koko loppu elämänsä.

Miten hyvität sellaista tekoa, jota ei saa enää tekemättömäksi. Puhumattakaan, että se on toistunut useasti.

Tällainen saattaa ajaa lupauksen rikkojan hirvittävään tuskaan tajutessaan tekosensa. Tai se kalvaa alitajuisesti niin kauan, kunnes pystyt puhumaan siitä jollekkin, mieluiten kenelle teit sen katteettoman lupauksen.

Tulipahan tästä mieleen, eikö poliitikoilla ole ollenkaan omaa tuntoa.

Olen itse joutunut näitä mietiskelemään useastikin. Onneksi ympärilläni on upea tukiverkosto joiden kanssa pähkäillä ja saada sitä kautta mielen rauhaa.

Täällä mieleni rauhoittuu …………..