Viimeinen yö Phuketilla

Aamupalan jälkeen laukut kiinni ja uloskirjaus hotellista.

Taksi tuli ajallaan mutta odotuksista huolimatta, emme saaneetkaan henkilöautoa vaan pikkubussin.

Kahdestaan sitten köröteltiin bussissa. Otin matkalta videoo, joka aikanaan päivittyy tänne.

Kovasti rakentavat pitkin saarta ja teitä korjailevat. Hidasti aika paljon matkan tekoa. Toisaalta, eihän meillä mihinkään kiire ollut. Valmiiseen hotelliin, toivottavasti, olimme menossa, ja konekin lähtee vasta huomenna.

Vähän yli tunti meni, saaren päästä melkein toiseen päähän.

Kotikoira ei paljon korvaansa lutkauttanut, kun oli respan edestä paikkansa valinnut.

Ystävällisesti raepan nainen meidät toivotti tervetulleeks.

Tarkisteltiin varaus, jonka siis olin vasta täällä Thaimaassa tehnyt, ja kaikki oli kunnossa.

Tietty, passeista kopiot, mutta alkuperäiset onneksi saatiin takaisin. vitsi, vitsi.

Kohteemme oli Nai Yang Beach, lentokentän eteläpuolella kiven heiton päässä oleva hiekkaranta. Hotellimme ideo phuket, oli n 500 metrin päästä rannasta, jonne vei kapea polku. Toisella puolella polkea oli kalliin näköinen resortti ja toinen oli osittain rojuja täys. Lähempänä rantaa oli niiden rojujen jälkeen pienempi resortti.

Olin omasta mielestäni valinnut uima-altaallisen hotellin, mutta ei tässä mitään allasta ole??? Pahempi moga. Muuten ihan siisti pikku hotelli.

Oli se meidän majapaikka kuitenkin paljon parempi kuin näiden, oikeesti näytti, että pitempiaikaista leiriä siinä pitivät, keittimet ja kaikki. En kehdannut mennä lähempää kuvaamaan.

Melkeimpä ensitöikseen otettiin yläkropan hieronnat. Madamella oli ollut kohtuullinen, mutta mulla heikoin esitys ikinä. Sillä plösöllä, anteeksi vaan, naisella ei ollut hajuakaan hieromisesta. Lähinnä sivelyä muistutti koko touhu. Ei ollut ”tuntoa” sormissa. Yleensä nää löytää kaikki kipeet paikat aika helposti ja palaa aina silloin tällöin niihin ’herkkiin’ kohtiin, tää ei löytänyt saati palannut yhteenkään kohtaan. Ja niitä ois ollut muutama, joita varten meninkin käsittelyyn. Lisäksi ei jaksanut siirtyä toiselle puolelle, joten oikea puoleni jäi lähes kokonaan ilman sitä pientäkin hieromista. Voiha tana kun harmitti.

Syötiin tuon ’sivelyn’ jälkeen lähimmässä ravintelissa. Nyt ei tarvinnut pettyä.

Vaatteiden vaihtoon ja mereen uimaan.

Näytti ensin ihan lupaavalta, mutta kun päästiin itse asiaan, mereen, molemnat huomattiin, että ei ollut vesi niin puhdasta kuin oli Nai Harn Beachillä tai Koh Lantalla.

Vaan eipä ollut edellisillä rannoilla veneitäkään. Täällä niitä piisas, tosi nyt suurin osa killui tuolla ankkurissa. En tosin tiedä, vaikuttaako puhtauteen mitenkään, mutta kyllähän se yleensä niin on, että jos on moottoreita, on likasta vettäkin.

Muutenkin ranta oli roskainen. Oli pullo ja pussii, oksaa ja lehtee. Ja kadun varret täynnä roskaa. Ei oltu totuttu tämmöseen epäsiisteyteen aikaisemmissa kolmessa kohteessa. Tosin, eihän me Patongilla oikeestaa hiekalla näytykään, mutta oli siellä sentää kadun varret lakastu, täällä ei. Eipän tulla tänne uudelleen josko ei mennä Patongillekaan. Ellei ilmaseksi pääse ,,,,,

Rahoistaan täällä pääsee eroon ihan niin kuin muuallakin, pikku myymälöitä riittää. Ja ravintoloita. Tää on iso paikka verrattuna Nai Harn Beachiin. siis tämä ranta-alue. Onhan tässä rantaviivaakin kolme-neljä kertaa pidemmästi ja resortteja pilvin pimein. Nai Harnissahan ei rannan lähellä ollut kuin kaksi. Pidemmällä, noin kilometrin päässä oli sit enempi sielläkin.

Ihan rantakadun varrella oli mielenkiintoinen hotellirakennus. Sisäkasvitkin olis ollu valmeena, ikkunat vaan paikalleen……

Valmiina, jos olis ikinä valmistunut, olis ollut aika iso keksintö. Yläkuvan siipirakennuksesta näkyy vain osa.

Vatsa ilmoitti pienellä ääntelyllään, että pitäs täytettä saada. Siispä syömään.

Respan lady oli aikaisemmin meille kertonut, että vähän matkan päässä on markkinat. Lähettiin siis sinne lampsimaan. Koska oli pimeetä, otettiin fikkarit mukaan, kun ei tiedetty katuvalojen olemassaolosta. Oli siellä.

Meinas jossain vaiheessa tulla uskon puute, ei meinannut markkinoita kuulua. Loppupeleissä matka ei ollut ku ehkäpä pari kilometriä, ja vielä asfalttitietä. Mutta kun sirkat, anteeksi, täällä päin kaskas, piti melkosta meteliä, ja tiekin teki vähän mutkaa, eikä näkynyt kauempanakaan hirveesti valoja, niin vähemmästäkin.

Päästiin markkinoille. Paikalliset myivät katukeittiöistään ruokia, kojuistaan hedelmiä ja kasviksia sekä muita eineksiään. Lisäksi normi krääsää, vaatteita, leluja ja oikeestaan mitä vaan.

Ja tämä kaikki hiekkakentällä .

Ei siis hirveesti tehnyt mieli syömään ruveta tässä pälyssä. Ja sitä pölyä oli oikeesti. Oli myöskin jonnii verran tuoksuja, vai pitäskö ihan rehellisesti todeta: hais aikas pahasti.

Rytkyjä ei kannattanut ees kattoo vaik halpojahan ne ois ollu.

Vahinko, että olivat jo kerenneet tästä vaatteet henkareineen ottaa pois.

Oli aika kätevää kierrätystä.

100:lla kolme paitaa, ei paha.

Oltiin tänne tullessa nähty pari hotellia ja niiden alakerrassa ravintolat, siispä sinne.

Toiseen ei menty edes ruokalistoja kattomaan, näki jo päältä päin, että köyhät kyykkyyn.

Se toinen osoittautui hyväksi valinnaksi.

Otin oikeen pihvin,  kun paikan edessä oli iso härkä. Muovia, tai jotain semmosta. Se härän kuva.

Ihan kelpo entrecote.

Madamella edelleen vähän hutera olo. Kävin naapurikaupasta ostamassa pienen Jägermaisterpullon ennen annosten tuloa. Kun tässä kuppilassa ei ollut myynnissä yhtään magenbitteriä.  Josko hörppy ois auttanut?? Jos ei muuten, ni sais ees nukuttua paremmin.

Takaisin otettiin taxi. Se kävi kääntymässä tien perällä, kyseli mihin mennään. Siinä vaiheessa hokasin, että siellähän on ihmisiä sisällä. Kun kuski sai tietää osoitteemme, käski hypätä kyytiin. Luulin, että hyppäävät toiselta puolen auto edelliset pois, mutta eivätpä hypänneet. Eivät edes hitaasti poistuneet. Olivat kuskin perhe. Vaimo ja kolme lasta. Yksi lapsista, vanhin, jäi takapenkille meidän kanssa. Ne kaksi muuta kömpi penkkien välistä kiireesti etupenkille äipän syliin. Niin lähti turistit taksiperheen saattamana hotellilleen.

Perillä kysyin hintaa kyydille. Kuski vaan, että ei teiltä mitään. Annoin 100 pth. Saatteeksi, että osta lapsille vaikka jäätelöt. Oikea hinta ois ehkä olmut 50??

Me kömmittiin epämukavan korkeita portaita pitkin kämpille. Askelmien korkeusero oli varmaankin 25 cm. Hankala nousta.

Pakattiin matkalaukkuja silmälläpitäen kotimaan astetta kylmempi keli. Täällä ollallakin 30-32 astetta, oisko huomenna Seutulassa klo 20:00 4 astetta ??

Shokki tulee joka tapauksessa.

Sitä jään nyt yöksi pohtimaan.