6.-7.8. tultiin Iniöön

Taas on tiedossa illasta, tai joka tapauksessa huomisesta alkaen kovia tuulia, joten karttaa katsoessani, suojaisan sataman antaa tällä hetkellä, lähistöllä, Iniö.

Aika sattumaa, mutta viime vuonna samoihin aikoihin oltiin täällä.

Sarza satamassa
saunat ja hiekkaranta

Koulujen alkaminen ensiviikolla taitaa vaikuttaa sataman täyttymiseen, tai oikeastaa, kun ei täyty enää.

Saunarakennus on uudehko ja lapsiperheiden riemuksi hiekkaranta aivan sen edessä. Laiturilta on myös helpohko valvoa lasten touhuja, jos ovat sen ikäisiä, että yksin uskaltaa jättää rannalle, mutta kuitenkin pikkaisen vaativat valvontaa.

Kylän laiturit ihan tässä vieressä.

Kauppareissut helppo tehdä ja samalla saa menovettä kulkimeensa.

kylän ranta, jakeluasema, jätehuolto ja lauttasatama

Lainaus wikipediasta:

Iniö on entinen Suomenkunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja oli osa Länsi-Suomen lääniä. Kunta oli kaksikielinen, 70 prosentilla sen asukkaista oli äidinkielenäänruotsi ja 30 prosentilla suomiParainenNauvoKorppooHoutskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi,[4] jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin Paraisiksi.

Historiallisissa asiakirjoissa Iniö mainitaan ensimmäisen kerran Taivassalon kappeliseurakuntana vuonna 1554

Iniön asukasluku saavutti huippunsa 1890-luvulla, minkä jälkeen se laski tasaisesti. Vuonna 1950 Iniössä oli 598 asukasta, kymmenen vuotta myöhemmin 443 ja vuonna 1967 enää 367. Asukkaiden poismuuton vuoksi kokonaisia saaria autioitui; esimerkiksi 1950-luvun aikana Brattholmin, Halsön, Jämnholmin, Kevholmin, Lindön ja Velkarin saaret jäivät asumattomiksi. Kunnasta muuttaneet ovat olleet varsinkin nuoria.[13] Vuoden 1985 lopussa Iniössä oli 268 asukasta[14], ja vuoden 2001 alussa asukasluku oli 237

aukioloajat

Kokki oli tänäänkin laiskalla päällä, joten miehistö sai ravintolaruokaa.

hyvän olon tuhkis

Jo toisena päivänä peräkkäin.

Koskahan kokki oikein ryhdistäytyy.

Pienelle iltakävelylle ihastelemaan maalaismaisemaa.

Tämä on sitä aitoa saaristolaismaisemaa. Varsinkin, kun otti kuvan niin, ettei uusi talo ja traktori tulleet kuvaan mukaa 😉

postiloota

Mutta, eipä päästy pitkällekän, kun kahvila hoksattiin ja oli vielä jopa auki.

pankista kahvilaan
siisti sisältä

Siispä sinne. Nyt ei ollut ryöstö mielessä vaan ihan baakelsit. Siistiksi olivat vanhan pankin saaneet.

cafen antimet kipparille

Oli jos jonnii moista herkkua, mutta nyt valitsin sitruunaisen tuorejuustokakkupalan.

Olis maistunut sullekin, sen verran hyvää oli.

Iso suositus, ken Iniöön saapuu.

Eikä ole pikä matka satamastakaan.

Iniön kirkko (ruots. Iniö kyrka) on kirkkorakennus IniössäVarsinais-Suomen maakunnassa.

vanha kirkko ja kompassikivi

Se on nimetty Ruotsin prinsessa Sophia Wilhelminan mukaan, joka syntyi Tukholman kuninkaallisessa linnassa samoihin aikoihin, kun kirkko vihittiin käyttöön. Kirkko rakennettiin vuosina 1797–1800 Mikael Piimäsen johdolla.

Kirkon pihalla on ilmansuunnat kiveen hakattuna.

Eipähän tarvitse riidellä, missä se pohjoinen olikaan.

sisältä

Ja kun kirkossa käytiin, pitihän se katse taivaalle nostaa. Nämä eivät olleet nyyttejä kantavia haikaroita tai muitakaan yläkerran lähettejä, (eikös lapsia pidetty Herran lahjana?) vaan ihka tavallisia kurkia.

kurjet matkalla

Illemmalla merihanhet harjoittelivat laajoilla kierroksillaan, ilmeisesti muutto mielessä. En tiedä, onko hanhillakin sulkasato ja nyt sitten ”uusilla siivillä” testiä tehdään?

hanhet liikenteessä

Sittenpä illalla ei ihmeitä tapahtunut. Muutama vene tuli lisää.

7.8. lauantai

Tuuliseen aamuun herättiin. Vene kiskoi sinne tänne ja laituri narisi, siinä tärkeimmät aamutoimet.

Kaupassa käytiin ennen sateiden alkua. Tämä kauppa ei ole sunnuntaisin auki, joten senkin takia olisi pitänyt tänään käydä. Jos keli huomenna rauhoittuu, olisi tarkoitus lähteä. Minne? Se selviää sitten.

Iniön muistoja

Pikkulenkille ja ”eksyttiin” kahvilaan, jossa on pankin takahuoneessa rekvisiittakauppa.

Tällä kertaa pysyttiin lujana, eikä ostettu mitään 😉

mummonmökki

Tämä mummonmökki on rantaravintolan takana.

Nyt oli kiinni, mutta joskus ollaan päästy sisälle kurkkaamaan.

Siellä on säilytetty kaikkea vanhaa tavaraa, jopa klubiaski oli.

Kyllä tuleville sukupolville on hyvä näyttää, miten on eletty aikaa ennen telkkaria, puhumattakaan kännyköistä ja tietokoneista.

Eikä ollut tuolloin edes puhelinta joka mökissä.

Sitten alkoikin vesisade vähän puolen päivän jälkeen ja näillä näkymin sataa koko loppupäivän.

Kuuden kinthaalla lähdettiin saunaan ja loppuilta vaan oltiin.

Tässä vielä vanha video, joka oikeestaan ihan ajankohtainen vieläkin, vain veneet ovat vaihtuneet satamassa.

vuodelta 2019

Seuraavaan kertaan.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.