Ennen lähtöä ensin suihkuun. Sitten kauppaan ostelemassa useamman päivän eväät.

Vielä lounaalla satan ravintolassa. Ihan kelpo eväät, noutopöydästä. Hintakaan ei päätä huimaa, 9,90€.

Täydellä mahalla ja tankeilla oli hyvä lähteä kohti Tammisaaren kansallispuistoa.

Mutta kuinkas ollakaan.

Muutama maili lähdötä, tuli vastaan vähän isompi paikallinen kalastapaatti, johon sitten hiljensin, kun näytti aika isoilta peräaallot. Vaan eipä lähtenytkään enää Sarza kunnolla liikkeelle ja pudotti meidät plaanista pois. Ekana tuli mieleen, että turbo hajos.

Matkaa Barösundiin ei ollut kuin pari mailia, joten köröteltiin leppoisassa kelissä satamaan, kaupan puolelle.

Saatiinpahan jäätelöt. Niitä syödessä, konetilakin oli jo vähän jäähtynyt, kun olin luukun jättänyt raolleen. Sinne kun ei pirukaan mene, kun 400 kg rautaa on 80 asteista.

Tutkailin ja tutkailin, mutta kesti tovin, ennenkuin hoksasin. Painemittarin letku oli mennyt liitoksesta poikki. Vähän tarvikkeita romulaatikosta ja uusi liitos, lisättynä VolvoPentan pakoputkiliimalla.

Ja taas lauloi vanha rouva minulle mieluista soundia.

Parkkeerattiin ”omalle puolelle” saarta. Toisella puolen olikin jo kolme venekuntaa.

Itseasiassa, oli vielä neljäskin vene, joka näkyi vasta ilmakuvassa.

Upeaksi illan sää muodostui.

Huomenna sitten lisää.

Ilalla kävin ottamassa muutaman kuvan.

Eli ei paljon illallakaan vaikuta läpinäkymiseen, vaikka 35 % tummennus.