Taxi tuli ajallaan hakemaan meidät klo 08:30.

Olimme ensimmäiset lavalla. Nämä ovat katettuja pic uppeja, joita täällä käyttävät.

Haimme kahdesta muusta resortista neljä henkilöä lisää ja niin alkoi matka kohti pitkähäntä veneiden lähtöpaikkaa.

Mutta ennen kuin varsinaiselle lähtöpaikalle pääsimme, piti kulkea betoni”siltaa” pitkin.

Onneksemme ei tarvinnut tuota pitkin kävellä.

Olisi varmaan puntti tutissut noita lankkuja pitkin, jos olisi joutunut kävelemään.

Perillä jakoivat meidät ryhmiin. Kanoottiretkeilijät jäivät, mutta me kömmimme veneeseen muutaman muun retkeläisten kanssa.

Niin alkoi varsinainen kohteeseen tutustuminen. Kuski ajeli alkumatkan hissukseen ja ohjasi veneen kohti apinoiden valtakuntaa. Yksi daami hyppäsikin meidän kyytiin, jolloin kuski sammutti moottorin ja kaivoi apinoille tarkoitetun evään esille.

Ei tarvinnut kahta kertaa pyytää neitoa tulemaan eväille. Ja kun oli riittävästi syönyt, antoi kuskimme apinalle vettä.

Kuulemma pitää antaa juotavaa, koska tämä maissiruoka ei kuulu niiden normaaliin ruokavalioon.

Tämän jälkeen lähdimme ”palauttamaan” karvaisen ystävämme kotikonnuilleen.

Ketterästi hyppäsi puuhun. Tässä kuvassa hän on vasta hyppäämässä kyytiimme.

Matka jatkui kapeillekin osuuksille.

Tässä kohdin olimme suurinpiirtein, kun krokotiili nähtiin.

Siellä näimme vilauksen myös krokotiilistä. Oli vain sen verran juurakoiden seassa, ettei kamera kerennyt tarkentaa kunnolla.

Täällä on parikin eri krokorotua, mutta tämä lienee se tavallisempi, suistokrokotiili. Se toinen, siaminkrokotiili on harvinainen, jopa uhanalainen. Kooltaan myös pienempi eikä vaarallinen ihmisille, kuten tämä toinen on.

Kotka nähtiin pariinkin otteeseen. Toisella kertaa se nappasi kalan, mutta siitä en saanut kuvaa, kun tapahtui niin nopeasti.

Näitä kuovin tapaisia lintuja oli muutamassa kohdin matkamme aikana. Taisi parvi näitä lennellä tuon kotkan takanakin.

Ne jotka olivat halunneet kanooteilla tutustua mangrovemetsään, tulivat meidän matkamme loppuvaiheessa vastaan. Heillä oli eri reitti. Veikkaampa että eivät päässeet niihin kapeisiin paikkoihin lainkaan, missä näimme sen krokotiilin.

Reilun tunnin ajelun jälkeen palasimme lähtöpaikkaan.

Reissu oli tältä osin antoisa.

Täältä suuntasimme kohti Old Townia.

Koh Lantan vanhakaupunki on historiallinen kylä saaren itärannikolla, joka on tunnettu perinteisestä arkkitehtuuristaan, kuten meren päälle rakennetuista puutaloista. Se on rauhallisempi alue verrattuna länsipuolen turistikohteisiin ja tarjoaa paikallista tunnelmaa, useita ruokapaikkoja ja ostosmahdollisuuksia, erityisesti sunnuntaisin järjestettäviltä markkinoilta. 

Täällä vietimme tunnin verran aikaa ihastellen vanhoja taloja.

Paikka ei ole suuri, mutta kenties ainutlaatuinen.

Tällä puolen on saaria suht lähellä, jotka siten antavat hyvän suojan mahdollisilta idästä päin tulevilta myrskyiltä.

Näkyi olevan jonkin verran veneitä redillä. Ovatko sitten charter käytössä vai muuten vain parkissa täällä? Mene ja tiedä.

Oli täällä bensamyyntipaikkakin. Mutta enpä ole ennen nähnyt tuon kokoisissa astioissa polttoainetta myytävän. Taitavat olla mopopojille suunnattua myyntiä 😉

Kotimatkalla näimme tien varressa toisenlaisen polttoaine myyntipisteen.

En tiedä mihin tankit oli piilotettu, mutta tuossa taustalla ei niitä näkynyt. Ehkäpä ne oli tuon oikeanpuoleisen punakattoisen rakennuksen sisällä?

Matkalta katunäkymää.

Tämä reissu alkoikin sitten olla viittä vaille valmis. Lava-auto ajoi meidät resortimme pihaan.

Seuraavaan seikkailuun.