Jo eilen päätettiin, ettei lähdetä täältä, vaan jäädään vielä yhdeksi yöksi. Luvattua kovaa sadetta ei tullut. Mitä nyt vähän aikaa sateli, mutta se kovempi jäi tulematta. Tuuli oli kylläkin välillä puuskaista. Luonnon satamassa vähän hankalaa, jos kalliot märkiä ja puuskainen tuuli repii venettä.

Kävimme siis maksamassa tulevan yön satamamaksun. Ravintola Leonelle hoitaa nykyisin maksujen keruun. Viimevuonna se oli muistaakseni vielä kaupassa.

Tien toisella puolen ravintolasta katsottuna on tämä herttainen museotalo. Nyt oli kiinni, mutta joskus olemme sisällä päässeet käymään.

Sitten olikin vuorossa Café Gamla Banken.

Tämän paikan herkulliset leivonnaiset, nam… Porukkaa oli tosi paljon. Terassi sekä sisätilat melkein täisiä. Saimme kuitenkin sisältä toiseksi viimeisen päydän. Ikkunan takana näkyy juhannussalko. Paitsi luulempa ettei ole sellainen? Keskisalossa purjeveneet pyörivät tänään aika vinhaan.

Jos ei tiedä, mihin saarella pitää mennä, on hyvät opasteet. Ja kerrankin selkeästi kuinka kaukana kohde sijaitsee.

Vanha pelargonia on mummon akkunalla

ja akkunan alla

laulaa katulaulaja. Kari Kuuvan sanoin.

No nyt ei laulanut. Ei minusta olisi katulaulajaksi.

Rintamamiesten hautojoja on täälläkin hautasmaalla.

Sodan aikoihin saarella on kenties ollut 600-700 asukasta. Eli 30-40 sotaan kelpaavaa miestä, joista melkein liki 20 % kaatui.

Kirkko on tosi siisti sisältä kuin päältäkin.

Saunan takana on ”tori”. Sen edessä muutamia kioskirakennuksia. Päivällä näkyi olevan asiakkaita aina kun ohi menimme.

Miesten saunan ovi. Naisten puolen ovea en kehdannut kuvata, kun oli pukevia henkilöitä sisällä.

Seuraavaan kertaan.