Kuivastu kutsui 1.7. ti

Vaikka tuuli ei ollutkaan ihan täysin tyyntynyt, päätimme lähteä kohti Kuivastua. Ensimmäiset pari-kolme mailia meni hyvin, mutta sitten alkoi tulla melkein metristä aaltoa vastaan. Ja kaiken lisäksi ihan vastaista. Ja tätä kesti melkein tunti. Tulipahan kansi pestyksi merivedellä ja kunnolla. Välillä ei meinanneet pyyhkijät keretä putsaamaan kun vettä ryöppysi lasille. Onneksi reittimme suuntautui etelään, joten loppumatka eli seuraava tunti myötäisessä saimme ajella.

Ystävällinen ja avulias satamamestari näitti jo kaukaa, mihin kannattaisi parkkeerata. Valitsin lyhyemmän aisapaikan. Säästyy isommille pidemmät. Tässä vaiheessa oli vielä runsaasti vapaita paikkoja. Illalla olikin sitten ihan täysi.

Satamatoimistoon ja maksamaan. 35.- € ja saunasta veloittivat 35.- €. Olimme sen ansainneet kaiken röykytyksen jälkeen. Samassa rakennuksessa on sosiaalitilat sekä ravintola toisessa kerroksessa. Pieni kauppa alakerrassa odotushuoneen vieressä. Lauttasatahan tämä on, joten pitäähän matkustajilla olla tila, missä odottaa laivan saapumista. Kaupan valikoima ei päätä huimaa, mutta kaikkea tarpeellista kuitenkin.

Käsityöpuoti sijaitsee lähempänä lauttaramppeja. Sieltä hankittiin pieniä paikallisia töitä. Pitää pyrkiä ”tukemaan” paikallista elinkeinoa.

Ravitolassa piipahdettiin syömässä. Madamen pelmennit eivät olleet erikoisia, mutta minun stroganofissa ei ollut valittamista. Kunnon kotiruokaa ja edullista.

Saunaan mentii kuuden maissa. Todella siistit tilat.

Pienenä puutteena voisi mainita suihkuseinältä puuttuvan telineen shampoolle.

Toinen isompi puute oli lukon puute ovessa. Meidän varaama sauna oli naisten puoli. Samassa tilassa wc, johon muutama nainen yritti vääntäytyä. Eiväthän he tienneet, että tila oli varattu yksityiskäyttöön kun ei ollut oveenkaan laittaa mitään kylttiä, jossa asiasta mainittaisiin.

Löylyhuone oli pieni mutta löylyt erittäin pehmeät. Siinä suhteessa voin kyllä suositella.

Illemmalla drone pääsi hommiin. Sattui juuri olemaan lautta lähdössä Virstuun. Näitä lauttoja menee ees taas kuin ratikoita kauppatorille. Puolen tuunin välein, jos en kauheasti erehdy.

Mantereen ja tämän Muhun saaren kautta arvatenkin kulkee pääliikenne Saarenmaalle.

Saarihan on hyvin alavaa. Ei laaksoa ei kukkulaa – vai miten se meni.

Lepikkoa ja niitymäistä maisemaa.

Kävin katsastamassa tankkauspisteen ja sepä oli laitettu narulla kiinni. Sitä paitsi siinä edessä oli iso purkkari, joten ei siihen pääsisikää oiken hyvin. Onkohan nafta loppu? Täytyy aamulla tehdä tiedusteluja, mistä saadaan menovettä lisää. Nippa nappa saattaisi riittää Kuresaareen asti, mutta kun ei viitsisi riskillä mennä.

Seuraavaan kertaan.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.