Ammulla kävimme kaupassa pieniä hankintoja tekemässä. Onneksi kauppakeskus Pasaatissa liikkeet olivat vielä kiinni lukuunottamatta ruokauppaa, joten piipahdus kävi aika vikkelään.
Sitten olikin tankkauksen vuoro. Täällä Sapokan satamassa tankkauspisteessä on suht edullista naftaa. ”vain” 1,749 €/ lt kun Espoon Skatalla maksoi 1,9 €/lt. Kyllä kannatti ajaa Espoosta Kotkaan tankkaamaan 😉
Syy moiseen aikaiseen lähtöön oli sää. Lupailivat puolille päivin nousevaa tuulta. Me päästiin juuri Kaunissaaren sataman suojiin, kun se sitten alkoi puhaltaa. Sen seurauksena aallot nousivat jo metrisiksi. Meidän tullessa olivat vielä sellaiset 6-70 senntisiä.
Ihan saatin valita mihinkä piltuuseen Sarza tyrkättiin.

Maksaminen hoituu nykytekniikalla. 30,.- € sisältäen sähkön, veden ja koodit huoltorakennuksiin. Vessat, suihkut, pyykkäysmahdollisuus, grillipaikka, yms. Satamapaikka.com on se porttaali, mihin maksetaan. Ja itse asiassa tämä meidän valitsema paikka olisi pitänyt ennakkoon varata. No nyt varattiin vasta kun olimme jo kiinnitettyinä aisapaikalle. . Ruuhka-aikaan varmaankin ihan hyvä juttu. Näkee ennkkoon, mitenkä täyttä on. Tosin, taitaa täällä olla paikkoja, joita ei tarvitse ennakkoon varata. Mutta ainakin nämä kaksi, A ja B laiturit ovat vain ennakkovarattavia. Satamakapteeni ei ole paikalla tähän aikaan vuodesta kuin viikonloppuisin.
Ovat sitten viime käynnin vähän kohentaneet satama-aluetta. Huoltorakennusten eteen saatu jo jotain.

Tuo oli ennen rouhea sepelialue. Nyt jo kukka-astelmia. Hienoa, että aluetta kehitetään.
Vielä kun saavat saunan veneilijöille. Saahan tuolta ravintolasta tilattua saunan, mutta mihin hintaan?

Lähdimme kiertelemään kylälle. Törmättiin kyltiin Kalastajankuja. Siellähän me asutaan Espoossa.
Vähän matkan päästä löydettiin vielä talomme numero, 8.

Jäi vain puuttumaan rappu D.
Kylässä on myöskin museo, joka nyt oli vielä kiinni. Onneksi ulkona on nähtävää aika paljon.

Kaksi ukkoa.

Seinällä on hauska tarina rysällä käynnistä.
Aikoinaan täälläkin saattoi saada sampea. Sitä kuuluisaa kaviaarikalaa.
Ja oikeesti, ne voivat kasvaa todella isoiksi.
Väitetään Haapasaarelaisenkin saaneen vähän yli satakiloisen sammen rysällään.

Matkamme jatkui läpi kapeiden kujien ihastelle hienoja taloja ja niiden pihapiirejä.

Jos näistä ympäristö paranee, pilallahan se on.

Videolla on enepikin kuvia rakennuksista, joten kannattaa katsoa.
Nyt ei viitsitty lähteä ravintola Mustikkaan kävelemään. Vaikka matkaa ei olisi ollut kuin n 2,5 km, päätettiin tyytyä kylään tutustumiseen. Sielllä olisi saanut maittavia leivonnaisia, joita paikan emäntä ansiokkaasti itse leipoo, mutta nyt jäätiin ilman niitä, nyyh.
Takaisin tultaessa oli allonmurtajalle tullut parin lokin poikasta. Emo oli aika äkäinen, ihme kun ei paskonut päällemme, kuten usein tekevät vastaavassa tilanteessa.
Hyvä on väritys poikasilla, kun ei heti meinattu huomatakaan.

Tuossa vielä tietopläjäys Kaunnissaaresta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunissaari_(Pyht%C3%A4%C3%A4)
Illemmalla tuli vene lisää, joten ei ihan saatu/jouduttu yksin olemaan.

Seuraavaan kertaan.
