Viimeinkin pääsemme reissuun, etelän lämpöön. Ikään kuin odottelemaan tulevan kesän lämpöä.

Viikon matkoja oli yllin kyllin tarjolla, mutta koska halusimme olla perillä pari viikkoa, olikin tarjonta jo aika vähäistä. Aikani tukailtuani tarjontaa, päädyimme Aurinkomatkojen valmispakettiin. Omatoiminen lento/hotellivaraus olisi tullut tällä kertaa huomattavasti kalliimmaksi, johtuen varmaan näin myöhäisestä varausajankohdasta. Olihan matkalle lähtöön enää vain pari viikkoa aikaa. Äkkilähdötkään eivät valitsemaamme kohteeseen tarjonneet mieleistämme vaihtoehtoa.

Puerto de la Cruz on vanha kalastajakylä. Myöhemmin siitä tuli myöskin paikallisittain merkittävä vientisatama.

Historia

Vuoteen 1772 saakka kaupunki oli nimeltään Puerto de la Orotava (’Orotavan satama’) ja se oli läheisen Orotavan kylän hallinnassa.

Puerto de la Orotava oli aluksi vain pieni kalastajakylä, joka kasvoi hiljalleen paikallisen kaupankäynnin, erityisesti sokerin ja viinin myynnin vilkastuessa. Kylästä tuli kuitenkin koko Teneriffan merkittävin satama v. 1706, kun siihen asti tärkein satama, Garachico, tuhoutui täysin tulivuorenpurkauksessa.

Siitä on 13 vuotta kun viimeeksi täällä olemme käyneet.

Silloin Apartomentos hotelli oli rinteellä, jonne pääsi vanhasta kaupungista kiipeämällä portaan ylös. Escaleras Agatha Christie portaat ja niiden 230 askelmaa eivät nyt houkutelleet ja siksi valitsimmekin hotellimme läheltä merta ja tasaisemmalta osuudelta kaupungin länsireunalta.

Cristie kirjoitti pari kirjaa asuessaan täällä 1927. Kaupunki nimesi ensimmäisenä maailmassa myös kadun hänen mukaansa.

Toinen seikka miksi ei enää apartomentos-tyyppiseen hoteliin. Emme enää viitsi itse tehdä aamupalaa, vaan arvostamme toisten tekemää enemmän. Ikää kun tulee, haluaa palvelua 😉

Vihdoin koitti lähtöpäivä.

Tällä kertaa ja elämäni ensimmäistä kertaa pääsimme kentällä OP-Loungeen. Olin viime syksynä tilannut OP:n kultakortin. Sen sain ilman veloitusta koska olen jo vuosia ollut jäsen. Kun tutkin kortin etuja, piti se sisällään myös pääsyn heidän Loungeen. Edellytys oli että matka oli maksettu tällä Gold-kortilla.

Tarjoilut olivat ihan kohtuulliset. Monipuolisesti kylmiä alkupaloja sekä pikkukipoissa pääruokia. Ja tietenkin jälkkäriä. Kahvin kanssa sai sitten vaikka konjakkia tai viskiä. Lisäksi tietenkin skumpat, viinit ja olut sekä virvoitusjuomat kuuluivat tähän settiin. Juomia sai sitten kaadella itse ihan niin paljon kuin arveli kestävänsä päästäkseen koneeseen. Ja kaikki veloituksetta meille.

Olipa kiva lähteä lennolle hyvin tankattuna.

Kone ei ollut läheskään täysi, joten saimme ihan kahdestaan pitää kolme paikkaa.

Tällä kertaa ei ollut lapsia kitisemässä, joten lento sujui rauhallisesti.

Hotellimme, Sol Costa Atlantis on aivan meren äärellä kaupungin itäreunalla. Kuitenkin vain kiven heiton päässä vanhasta kaupungista.

Hotellilla olimme vasta vähän puolen yön jälkeen, joten painuimme suoraan tyynyjemme lumoihin.

Aamupala on todella monipuolinen ja jota täydennetään koko ajan. Henkilökuntaa on riittävästi, joten homma pelaa. Kokki tietenkin paikalla, jolta saa sitten tilattua haluamansa lisäkkeillä munakkaan, jos ei valmis munakokkeli tai paistetut munat kelpaa.

Tällä kertaa emme saaneet aivan merenpuoleista huonetta, koska olimme sen verran myöhässä varauksemme kanssa. Toki parvekkeelta näkyy meri kun kurkistelee.

Onneksi liikennettä ei ole kuin nimeksi tällä kadulla, koska tie päättyy rannan kävelykatuun.

Vanha maininki rantautui saaden aika ajoin upeita pärskeitä kohdatessaan matalana rannan.

Tässä vaiheessa päivää ei merellä tuullut, joten mistä saakka lienevätkään mainingit tulleet?

Teiden huipulla oli vain pieniä pilven haituvia. Viime viikolla satanut lumikaan ei ihan vielä ollut kokonaan sulanut.

Vanhaan kaupunkiin tekemämme ensimmäisen kierroksen satoa. Joku pieni kirkko.

Kävimme sytyttämässä kumpainenkin kynttilän läheisiemme muistoille.

Minua on aina kiehtonut nämä ulkonevat parvekkeet. Tämä vanha tyyli, millä ne on tehty, siinä on vaan jotain….

Iltapäivällä kävimme syömässä tapaksia, jotka ei nyt ihan parhaita olleet. Menetteli kuitenkin.

Kakuillakin piti käydä. Oikein kävelykadulla rannan tuntumassa.

Iltapalalle menimme aivan hotellimme lähellä olevaan pikkuiseen ravintolaan, joka tuntui olevan paikallisten suosiossa. Todella edullinen. Nyt tyydyimme hampurilaisiin, kun ei oikein ollut nälkä, mutta jotain piti kuitenkin syödä. Hinta/laatusuhde todellakin kohdallaan.

Ainut miinus oli, että vähän ennen kuin saimme annoksemme, alkoi tv:stä jalkapallo-ottelu.

Selostusääni mielestämme aivan liian kovalla. Lisäksi tila kaikui aika paljon. Mutta kun tv:stä kauimpana olevat pöydät olivat jo kaikki varattuja. Ei auttanut muuta kuin kärsiä ja syödä. Tästä huolimatta aiomme tulla tänne uudelleen.

Seuraavaan kertaan.