Heti aamupäivällä oltiin reippaita ja lähdettiin kiertämään koko saari.

Polku itään päin ja siinä olevan nuotipaikan sen jäljellä olevat puut on heti reittimme varrella. Juuri ja juuri yhdet makkarat sais poltettua.

Ei tarvinnut pitkällekään mennä kun hirvi juoksi meitä vastaan metsässä. En kerennyt kuvaamaan kun ei suostunut hiljentämään vauhtia. Ei minkäänlaista yhteistyöhalukkuuta. Mokoma otus.

Päädyimme näkötornille, vaikka alun perin ei sinne pitänytkään mennä. Torni sijaitsee saaren eteläkärjessä.

Sen läheisyydessä on ilmeisesti venäläisperäiset kiviasetelmat. Oletettavasti jonkin asteinen tuliasema ollut koska on puoliympyrään laitettu ja rintamasuunta merelle. Tämäkin saari kuului Porkkalan miehitysalueeseen.

Länsirannalta näkyy kaukana Bylandet. Nuo kaksi saarta keskellä kuvaa.

Useissa kohdin olisi ollut mustikkaa tarjolla vaan selkä ei kestä noukkia moisia herkkuja.

Alkuillasta Siljaline lähestyi väylällä. Olihan se pakko ikuistaa.

Kauempaa kun katsoo, tuntuu että purjeven jää alle vaan ei jäänyt.

Jossain vaiheessa ihmettelin kun puutarhaväylän kapeassa kohdi yksi vene pyörähti ympäri ja sitten muodostui jono. Hetken päästä syy selvisi. Kuvan oikeassa reunassa oleva iso moottorivene oli tulossa lännestä, jolloin muut joutuivat odottamaan että se pääsee tulemaan kapeimmasta kohdin tehden muille tilaa jatkaa matkaa.

Laivaväylällä meni hinaaja jota kauempana ihmettelin, että mikä kummajainen on. Vasta tämä kuva selvitti kummajaisen.

Veneitä tuli päivän mittaa lisää ja illalla alkoikin olla jo tungosta. Parhaimmilaan oli yksitoista venhoa laiturissa kiinni. Lisäksi vielä kaksi pientä koneellista kumivenettä.

Yksi fiskari poistui ennen yhdeksää.

Eiköhän tämä ole yöpymismäärä tulevalle yölle.

Seuraavaan kertaan.