Eilen ei tapahtunut Kasnäsissä oikein mitään erikoista. Kävimme lounalla taas paviljongissa. Nyt arkibuffa maksoi 16,50 € ja tietenkin vähän vaatimattomampi. Oli kuitenkin kaloja vaikka mitä ja skageniakin alkupaloiksi salaattien lisäksi. Lämpimänä siikaa bearnaisekastikkeessa ja lihapullia. Liha pullat olivat myös hyviä, ei mitään einespullan makuisia.

Asiakkaiden keski-ikä oli lähellä meidän ikää 😉 Henkilökunta jaksoi edelleen hymyillä ja palvella. Kyllä oli taas hintansa arvoinen lounas.

Yöllä yritin tiirailla lentäviä tähtiä laihoin tuloksin. Muut laittaneet sosiaalisiin medioihin upeita revontulikuvia. En nähnyt ainuttakaan tulta, koska hotellin ja paviljongin valaistus esti. Eteläinen taivas näkyi tyhjänä … Okei, näkyihän siellä tähtiä, mutta ei lennossa.

Lähdimme heti aamupalan jälkeen tankkaamaan. Täällä nafta on kohtuuhintaista, 1,900 litra. Otimme sen verran, että päästään kotiin. Jos vaikka nyt ei koukattaisikaan Inkoon kautta halvan naftan perään. Siitä sitten tankit täynnä kohti Hankoa. Ja keli helli meitä tällä kerralla.

Hankoon päästyämme laitoin Arille viestiä saapumisestamme. Melkein saman tien Paula ja Ari olivatkin rannassa. Olivat avoautollaan liikkeellä. Niinpä Ari sanoi menevänsä vaihtamaan toiseen autoon, että mahdumme kaikki kyytiin. He veivät meidät uuteen S-markettiin, joka on nyt radan toisella puolella. Ostimme loppumatkaa varten eväät eli noin viikon muonat. Onneksi Ari kuskasi autollaan koska tuon ruuan määrän raahaaminen veneelle olisikin ollut melkoinen urakka.

Ruuat veneessä jääkaappiin ja lounaalle rannan ravintolaan, joka on Arin jokapäiväinen lounaspaikka. Stranden Bar&Kitchen eli entinen Roxxette. Todella hyvä lounasbuffa täälläkin. Iso suositus Hangossa kävijöille.

Ei ollut Hangon satamassa paljon veneitä. Kyllä kausi alkaa ollla täälläkin taputeltu.

Pääsimme vielä autokyydillä kävelykadulle shoppailemaan. Paula ja Ari kun asuvat sen varrella olevassa talossa. Madam osti housut ja jotain pientä koristejuttuja.

Oli jälleen kiva nähdä kaverit vuoden tauon jälkeen. Kiitos vielä kerran Paulalle ja Arille meidän kuljettamisesta. Niinpä olimme valmiit jättämään Hanko ruumis ja sielu ravittuna.

Kohteeksi oli valinnut Trelännigenin. Satama nro 468 ja on osa Tammisaaren kansallipuistoa.

Olemme joskun olleet täällä. Yleensä, kun olen tänne halunnut, on keli ollut sellainen, että ei mitään toivoa. Sen verran on avomerellä nämä saaret, että jos vähänkin puhaltaa, täällä keikuttaa. Kuten kuvasta näkee, ei ole suojaa.

Täällä oli jo meduusoja paljon. Muutama on nähty aikaisemmin, mutta ei näin paljon.

Alakuvassa oli sitten kuolleita meduusoja paljon. Ilmeisesti aallot tuoneet ne tähän lätäkköön ja menehtyneet siihen.

Jossain vaiheessa alkuiltaa tuuli yltyi ja pelästyin jo, että pitääkö tässä paikka vaihtaa, Ennusteet eivät luvanneet tällaista tuulta. Onneksi vähän tyyntyi yhdeksä jälkeen mutta ei taida täysin tyyntä tulla koko yönä.

Saas nähdä, näkeekö tänä yönä tulia tai lentäviä tähtiä?

Seuraavaan kertaan.