Kävimme aamupäivällä vakoilemassa saaren länsipuolella hotellin takana kallioilla keliä. Näkyi olevan sellaiset 70-80 senttiset aallot, joten päätimme jäädä tänne. Ei meillä ole kiire mihinkään, niin miksi pitäisi mennä sinne rynkyttämään vastapattiin. Tuuli oli näet kääntynyt lännen puolelle ja meillä suuntana luoteeseen. Huomiseksi kuitenkin lupailleet hyvää keliä.

Kävimme maksamassa seuraavan yön ja kaupassakin vähän ruokatarvikkeita. Timppa pyörähti ja kyseli aikomuksiamme. Kun kuuli että emme lähde, lupasi lämmittää saunan. Ei kuulemma saa Utöstä likaisena lähteä 😉

Jenni Wihuri saapui satamaan. On se aika massiivinen keksintö.

Jossain vaiheessa iltapäivällä alkoi laiturilla olemaan tilaa. Kuuleman mukaan moottorivaneistä aika moni lähti Kökariin, minne mekin suuntaamme ehkäpä alkuviikosta. Purjeveneet taas myötäisessä kohti Jurmoa.

Timppa toteutti uhkauksensa ja kutsui saunaan. Kyllä oli taas makoisan pehmeät löylyt. Eikä siinä kaikki. Krista oli leiponut huomisia sukujuhliaan varten raparperipiirakkaa ja saimme palat mukaamme saunan jälkeen. Miten joku osaakin tehdä noin mehukkaan piirakan. Itsellä tulee, jos ylipäätään leivon, kuivia kökköjä. Siksipä en nykyään leivokaan. Kyllä meitä nyt on hemmoteltu Utö’ssä. Tännehän on pakko tulla uudestaan.

Aurinko teki laskuaan, joten hyökkäsin saaren länsirannalle. Tässä pieni otos mitä sain aikaan Sonyn kera.

Rajattu versio.

Lokki pääsi vahingossa kuvaan.

Mitäpä tähän lisäämään muuta kuin

Seuraavaan kertaan.