Sunnuntaina, pvä 2, otimme rauhallisesti. Aamupalan jälkeen lähdimme rannalle. Ja se aamupala oli yhtä runsas kuin oli ollut illallisbuffakin. Kokilta sai pyytää vielä vaikka mitä, jos ei valmis munakokkeli kelvannut 😉

Meinasin saada pa++ahalvauksen, kun rantatuolit maksoivatkin 18,- €. Ollaan kaiketi oltu liian pitkään pois Välimeren hiekkarannoilta 😉

Rantaa tässä kohdin riittää. Playa de Palma on viitisen kilometriä pitkä ja hiekka upottavaa. Hankala kävellä, kun on tottunut thaimaan ”koviin” hiekkarantoihin ja unohtanut nämä meidän ”lähistön” rannat.

Vesi on lämmintä vielä tähän aikaan vuodesta, joten minäkin maltoin olla aika kauankin pulikoimassa. Suolainen merivesi ei päässyt nyt paljonkaan huuhtomaan naamavärkkiä koska aaltoja ei ollut nimeksikään.

Palattiin hotellille ja syötiin välipalat allasbaarissa. Illan ruokailut lähistön ravintolassa, joka mielestämme oli pieni pettymys. Meille oikein suositeltiin härkää (bull). No me tartuttiin tarjoukseen ja se olikin keitettyjä häränhäntiä. Mautonta, toki onneksi oli keitetty tarpeeksi joten mureaa oli. Hintaakin oli peräti 23,- € per nuppi ja juomat päälle. Listalla olisi ollut entrecote 19,90, joten nyt tuli sellainen huijatuksi tullut olo koko touhusta. Tekevälle sattuu….

Maanantaina, pvä 3, lähdimme kaupunkiin. Bussi kulkeen pitkin seuraavaa poikkikatua ja usein, suoraan kaupunkiin. Matka maksaa kaksi euroa eli ei paljon. Jäimme pois Cathetraalin kohdalla, koska se oli meidän kohteemme.

Tämä historiallinen rakennus on oikeesti näkemisen arvoinen. https://es.wikipedia.org/wiki/Catedral_de_Santa_Mar%C3%ADa_de_Palma_de_Mallorca

Tuosta linkistä saapi tarkempaa tietoa kohteesta, joten en nyt ala kirjoittelemaan samaa tekstiä uudelleen, koska kuitenkin joutuisin sen tuolta kopioimaan.

Kenties olen aiemminkin todennut, että kyllä kirkoilla on ollut rahaa. Ja valtaa. Kaikki nuo skrumeluurit ja muut ihmeellisyydet eivät ole ihan helpolla syntyneet. Varsinkaan sen aikaisilla työvälineillä. Liekö nykyisin edes mahdollista rakentaa näin hyvin. Tulisi liian kalliiksi. Tiedä häntä, löytyisikö edes osaamista enää tällaisten tekemiseen?

Maalaispoikaa vähän ihmetyttää moinen massiivisuus.

Eräässä syvennuksessä on aika ovelan näköinen juttu.

Seinän pinnoite on tehty ikään kuin irtoavaksi, rullalle tulevaksi. Kaipa tuolla jutulla olisi joku selityskin, mutta en nyt jaksa alkaa penkomaan sen tarkoitusta.

Tämä kaikki on vain itse nähtävä. Sitä ei ainakaan meikeläinen osaa oikein kuvailla.

Tämän rakennelman vieressä oli museo, Diocesa, johon pääsi tutustumaan samalla lipulla.

En ajatellut heittää kiveä, ainakaan sitä ensimmäistä.

Näköala on mitä mainion museon toisesta kerroksesta merelle. Vastavalo vain tekee tepposensa kun selfietä ottaa.

Ruokapaikkaa etsiskeltiin jonkin aikaa. Sivukujilla olevat olivat kaikki tupaten täysiä. Sitten päädyttiinkin melkoiseen turistipaikkaan. Salaatit olivat ihan hyviä jotka söimme. Bussille saimmekin sitten kävellä jonkin matkaa ja vieläpä osan matkasta loivaa ylämäkeä. Melkoisesti tuli käveltyä tänään. 12 153 askelta. Vielä kun ottaa huomioon lämpätilan, n 29 varjossa.

Hotellille päästyämme menimme pulahtamaan altaalle. Saimme päivän pölyt ja hiet huuhdeltua pois ja pikkaisen piristyttiin samalla. Läheisessä kuppilassa iltapalalla ja sitten huilimaan, koska huomenissa on aikainen herätys. Lähdemme taas reissuun…..