Kun kerran yläkerran herra on suopea säiden puolesta, päätimme lähteä merelle.

Kuva vähän Svinösundin kanavan läkeen. Keli on siis todellakin upea.

Soukanniemi.

Päädyimme Stora Brändöhön. Eikä ollut muita. Pari venettä kävi pyörähtämässä päivän mittaan, mutta se oli sitten siinä.

Harvion voi merellä vielä syyskuussa olla hihaton paita vain päällä.

Tuuli pysyi lempeänä koko päivän ja illan. Tässä saaressa ei oikein auringon laskua näe, mutta oranssin kajon sain kuitenkin.

Torstai aamulla ei vielä ketään tullut, joten tein pienen lenkin ihan yksikseni. Madamella toinen jalka vähän vihoittelee, joten hän ei lähtenyt mukaan.

Sää pysyi edelleenkin lämpöisenä. Oikeastaan helteisenä.

Aikaisemminkin ihmetellyt tämän kallioon hakatun tekstin ajan kohtaa.

Onko se klo 19:30 elokuussa 69 vai tarkoittaako jotain muuta?

Vai olisikohan se 19-30 elokuuta -69 ?

Saattaapi jäädä ikuisiksi ajoiksi minulta hämärän peittoon, ellei joku lukijoista valaisisi minua tästä asiasta.

Kaverini laittoi Porvoon venesatasta veneestään lämpötiloja, varjossa 27 niin olihan se minunkin pakko laitta myös meidän tilanne. Hävittiin 0.7 asteella 😉 Hän kuittasi tunnin päästä 32:lla asteella, johon en enää voinut vastata, koska meillä lämpötila pysyi samana. Tosin kirjoitin kylläkin, että hän melkeimpä keskellä kaupunkia me melkein ulkomerellä 😉

Päivän mittaan saapui muutama venekunta. Taitavat jopa jäädä yöksi.

Puskan takana olebva pieni hardtoppi lähti pois ja tilalle tuli pukkufiskari. Kaveri tullessaan ajoi ensin kiville, sitten kun pääsi poijulle, köysi oli liian lyhyt eikä ylettänyt laiturille. Taiteili keulassa olenalla sähkömoottorilla aikansa, joten jätin odottelun auttaakseni ja poistuin veneeseemme. Pääsi kyllä varmaankin vartin päästä sitten laituriin kiinni.

Siinäpä tärkeimmät tällä kertaa.

Seuraavaan juttutuokioon.