17.7. Vänö

Tänään on vielä ihan leppoinen keli, joten päätettiin ennakoida tuleva tilanne eli kelin radikaali muuttuminen seuraavana yönä.

satamatoimisto, jossa ei ole ketään. Seinässä on lukollinen postilaatikko, mihin maksu, 10 €, laitetaan.

Olisimme halunneet mennä Nötö:hön, mutta tuleva tuulen suunta sattuu aika pahasti sinne, ja vielä aamuyöstä jopa 10-13 m/s lounaasta, joten valitsimme vaihtoehto b:n, Vänö:n.

Tullessamme tänne yhdentoista paikkeilla, oli tilaa jopa valita paikka.

Nyt on ”pelkona”, että joudumme olemaan tiistaihin asti täällä, jos tuuliennusteet pitävät paikkansa.

Emme halunneet jäädä luonnonsatamaan, koska oletettavasti tuuli vaihtaa suuntaansa useamman kerran seuraavan parin vuorokauden aikana, joten sellaisen lagunin löytyminen ei olisi välttämättä ollut helppoa.

Ilmatieteen laitoksen sivulta

Merellä kun on taipumusta ”velloa” aika pitkällekin, vaikka luulee olevansa tyvenen puolella saarta.

Lisäksi täällä Vänössä saa sähköä, joten ei siitäkään tule pula.

Näillä helteillä kun nuo jääkaapit tuppaa käymään vähän väliä, jolloin virtaa menee niin, ettei aurinkopaneelit tahdo pysyä perässä.

Kun olimme käyneet kaupassa ja jädet ostettua, alkoi tapahtua.

Täällä olikin Vänön puuvenepäivä. Paikallisilla on ollut tapana tehdä puuveneillään picnik-matka läheiselle, salaiselle saarelle ja lähteä tasan klo 12:00 satamasta. Niin tapahtui tänäänkin.

puuveneet kokoontuvat
ihan kuin olisi Summalainen

Hieno perinne ja toivottavasti säilyy.

Tämä valkoinen kaunotar on muodoiltaan hyvin Summalaisen oloinen. Perhetutuilla, Anttiloilla, oli muinoin 60-luvulla tuulilasiversiona saman tapainen muodoiltaan, Thalattan. Lopulta se päätyi ensin isälleni ja sitten minulle. Kun siitä meni kone rikki minulla, niin vene romutettiin.

Lainaus Wikistä:

Vänö on kylä Kemiönsaaren kunnassa Vänön saarella. Saari kuuluu Hiittisten saaristoon ja oli aiemmin osa Hiittisten ja myöhemmin osa Dragsfjärdin kuntaa. Vänössä on 20 ympärivuotista asukasta.[1] yhteysalus m/s Stella liikennöi saarelle Kasnäsista.

Vänön perinteikäs kappeli löytyy saaren itäosasta. Jo 1600-luvulla tällä paikalla oli kappeli, jonka tanskalainen kapteeni Klas kertomuksen mukaan lahjoitti saarelle. Nykyinen kappeli on vuodelta 1975. Kappelissa järjestetään jumalanpalveluksia kesäisin.[2]

Vänön saaren nähtävyys ovat kukkivat niityt ja niitä laiduntavat lampaat, jotka myös pitävät maiseman avoimena. Vänön linnuston erikoisuus on kirjokerttu, jonka pesimäkanta on ehkä Suomen tihein.

Linkki Saareen ja sen tietoja: https://www.vano.fi/tervetuloa/

kauppa ja kuppila

Naapurisaarelaiset kutsuivat Vänössä asuvia köllinimellä ”vänömyggorna” (Vänön hyttyset). Puuvenekokoontumiseen osallistui kaksi lyhytkasvuista, mies ja nainen. Olisiko tällä jotain tekemistä tuohon sanontaan?

Puuvenekokoontumisen kunniaksi oli kuppilan edessä oikein pelimanni musisoimassa.

pelimanni

Kyllähän tuo haitarimusiikki sopii näihin maisemiin paremmin kuin hyvin.

Koira oli kovasti suosittu, varsinkin nuorempien kuuntelijoiden keskuudessa.

koira huililla

Mutta välillä piti koiruudenkin huilata ja mikäs sen parempi kuin lämpöisessä auringon valossa.

Kaikki talot eivät enää ole ihan vimosen päälle, ilmeisesti jatkajaa ei ole tai kaupungin humu ja mahdollisuudet vieneet mantereelle.

vähän on villiintynyt, ainakin täältä kauempaa katsottuna
on kuulemma vielä 80-luvulla ollut liikenteessä

Vähän on saman kohtalon on kokenut tämäkin vene.

Pellolla oli sitten ”pari” päkää katkomassa ruohoa ja sitä riittää. Toivottavasti menee samalla muutama punkki 😉 mukana.

Kahvilassa oli villalankaa myynnissä, liekö näitten tuotoksia?

lämpaat hommissa

Ja taas tuli huomattua, että jopa Suomen saaristo on pieni.

talvinaapuri tuli viereemme

Kun ruokaperäsiltä heräilin, oli viereemme tullut tuttu vene.

Sarzan talvehtimisnaapurihan se siihen tuli.

En tiedä, kuinka monta satamaa saaristomerellä on, mutta monta kuitenkin ja kuinka ollakaan, samaan satamaan ”eksytään” ja vielä samaan aikaan.

Tämä on kiva, pieni satama, eikä ainakaan tällä hetkellä edes täynnä. Mahtuisi aika monta lisää.

Ilmeisesti parempien palveluiden puute rajoittaa veneilijöiden intoa tulla tänne ja sehän sopii meille rauhasta tykkääville.

Nyt illalla alkaa tuuli jo voimistua ja vantit aloittavat vihellyskonserttinsa. Onneksi osaavat fallit, nostimensa sitoa, etteivät kilkata mastoa vasten. Se jos jokin on ärsyttävää. Tuolle vihellykselle ei voi mitään, koska tuuli sen vaan tekee vaijereita ”ohittaessaan”.

vielä olisi tilaa

Seuraavaan kertaan.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.